#KoristeKiinnostaa

Alvar Aalto: Ovenkahva, Kirjapalatsi – Akateeminen kirjakauppa, 1969

”Niinkin arkinen asia, kuin ovenkahva tai vedin, voi tehdä rakennuksen käytöstä sekä koettavuudesta miellyttävämpää ja rakennuksen voi kokea jopa jollakin tavalla sympaattisena. Aallon useissa rakennuksissa esiintyvät samantyyppiset vetimet ovat mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten pienillä koristeen tapaisilla rakennusosilla sekä detaljeilla on mahdollista elävöittää rakennuksia ja tuoda niiden käyttöön jotakin uniikkia.”

– Henri Rasmus, siviilipalvelushenkilö:

Jälleenrakennuskauden yksityiskohdat

“Muistan ihailleeni korkeiden aravatalojen rivistöä Mannerheimintien varrella jo lapsena. Talot toivottivat Vantaalta saapuvan pienen Helsingin-kävijän tervetulleeksi, niistä alkoi kaupunki. Tornitalot vaikuttavat äkisti katsoen samanlaisilta, ehkä värejä lukuun ottamatta. Eroja kuitenkin löytyy niin rakennusten muodoista, materiaaleista, ikkunoista, parvekkeista kuin pienistä yksityiskohdistakin.”

– Joona Rantasalo, amanuenssi

Svenska Teatern: Kattomaalaus

“Tämä katto on aina yhtä upea, vaikka olen nähnyt sen jo monta kertaa. Se tuo mieleen kaikki teatteriesitykset, jotka olen nähnyt Svenskiksessä. Odotan innolla, että teatterit ja museot avautuvat jälleen. Vaikka emme kevään aikana ole samaan tapaan pystyneet käymään kulttuuri-instituutiossa, vanhojen kuvien kanssa voimme muistella ja ihmetellä rauhassa arkkitehtuurin koristeita.”

– Gisela Montonen, asiakaspalveluhenkilö

Keraamiset laatat julkisivumateriaalina, Pasilan kirjasto, 1985–1986

“Kutsumme kavereiden kanssa näitä laatoitettuja 80-luvun julkisivuja ‘vessakaakelitaloiksi’. Niissä on samaan aikaan jotain ihanaa ja kamalaa. Ehkä vitsailu on vuosien saatossa kääntynyt päälaelleen, sillä nykyään erityisesti Pasilan kiiltäväksi lasitetut kaakelit tummine väreineen ja näkyvine saumoineen voivat olla hyvinkin kauniita, ja pieniä ruutuja vilistävät julkisivut tuntuvat kertovan rakennusperinnön menneestä aikakaudesta eri ihanteineen ja rakennustapoineen.”

– Kaura Raudaskoski, museopedagogi

Sörnäistenkatu 5, 00580 Helsinki

“Ysärillä pienessä maalaiskaupungissa asuessani, perhetuttujen ja sukulaisten lasitiiliseinillä varustetut kylppärit olivat ylellisintä ja upeinta, mitä tiesin. Tätini kylpyhuoneessa lasitiiliseinän tekstuuri sai alastomat vartalot muodostamaan itseään uudelleen ja uudelleen, kun ne kulkivat suihkusta saunaan sen takana. Näkyi ja tavallaan ei näkynyt. Olin varma, että ainakin isona minullakin tulisi olemaan lasitiiliseinä jossakin (…)

– Jemina Lindholm, yleisötyövastaava

Toimistotalo M117, Mannerheimintie 117, Helsinki

“Kävelyn varrella Ruskeasuon kautta johonkin silmiini osui metka pinta. Osoitteessa Mannerheimintie 117 olevan toimitalon kahdessa ensimmäisessä kerroksessa on betoniin painettu karttakuvio. Sittemmin asia tarkentui, arkkitehti on käyttänyt aiheenaan mm. Rooman asemakaavaa vuodelta 1700. Betoni sellaisenaan on komea, mutta tällaiset pintakäsittelymenetelmät antanevat mahdollisuuden luoda kuvaksi mitä mielikuvitus vain tuottaa (…)”

– Leena Pallasoja, palveluassistentti

Wojciech Kołacz: Prinssitie 4,  Helsinki. 2016–2017

“Kuljen usein puolalaisen katutaiteilija Oteckin maalaaman muraalin ohitse. Samalla se kiinnittää huomioni ja sulautuu kauniisti ympäristöönsä. Muraali elävöittää ja muokkaa ympäristöä visuaalisesti rikkaammaksi. Taiteilija on hakenut inspiraatiota alueen asukkaille tärkeistä eläimistä ja on ottanut vaikutteita ympäröivästä värimaailmasta. Teoksen pelkistetty tyyli, värisävyt ja unenomainen tunnelma sopivat alueen rakennusten muotokieleen. Se näyttää eri vuorokaudenaikoina aina hieman erilaiselta. Valo ja ilmasto ovat jo haalistaneet muraalin sävyjä. Katutaide on luonteeltaan väliaikaista, tämän muraalin eliniäksi on arvioitu 10 vuotta.”

– Anni Koponen, valo- ja videokuvaaja

Lars Sonck: Arenan talo

“Mikroarkkitehtuuri on yhtä tärkeää ihmisen viihtyvyydelle kuin varsinainen kaupungin tilasuunnittelu.’ Kyltit, mainokset ynnä muut koristavat yltäkylläisesti rakennuksia ja kaupunkikuvaa, mutta niitä ei yleensä varsinaisesti huomioida – ainakaan positiivisessa mielessä. Mainosten kielteistä vaikutusta kaupunkiympäristön laatuun on toki syytäkin arvioida kriittisesti. On kuitenkin paikallaan huomioida myös tapaukset, joissa mainoksista on tullut myönteisessä mielessä kiinteä osa rakennusten ja paikan identiteettiä. (…)”

– Alonzo Heino, asiakaspalveluhenkilö

Itäinen puistotie 5, Helsinki

“Näin keskitalvella valoa kaupungin synkkyyteen tuovat erilaiset arkkitehtuurin keinovaloelementit – neonvalokyltit, jugend-rakennusten valaistut julkisivut, uudisrakennusten ulkoarkkitehtuurin valotaide, moninaiset julkisivuihin upotettuja valoelementit. Jo vuosia olen erityisesti ihastellut monissa muodoissa löytyviä talonumerovalaisimia. Valaisimissa yhdistyvät arkinen käytännöllisyys ja yksinkertainen koristeellisuus. (…)

– Ronja Pihkanen, asiakaspalveluhenkilö