Uno Ullberg

15.02.1879, Viipuri - 12.01.1944, Helsinki

Uno Werner Ullberg kirjoitti ylioppilaaksi 1898 ja valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta (nyk. Teknillinen korkeakoulu) 1903. Ennen valmistumistaan hän teki Muinaismuistoyhdistyksen stipendiaattina tutkimusmatkan Venäjän puoleiseen Karjalaan yhdessä opiskelutoveriensa J. Kekkosen ja A. Tawastjernan kanssa. Retken tuloksena syntyi J. Kekkosen kirja ”Kansanomaisia rakennustapoja ja koristemuotoja Karjalasta”. Lähes puolet kirjan kuvituksesta on Ullbergin käsialaa. Vuonna 1904 Ullberg teki opintomatkan Englantiin, Skotlantiin ja Ranskaan sekä vuosina 1909-10 Italiaan, Itävaltaan, Saksaan, Tanskaan ja Ruotsiin. Hän teki matkoillaan runsaasti luonnoksia.

1903-06 Ullberg työskenteli piirtäjänä Gustaf Nyströmin ja Nyström-Petrelius-Penttilän toimistoissa. Tämän jälkeen hän perusti Viipuriin toimiston yhdessä arkkitehti C.A. Gyldénin kanssa. Vuodesta 1909 lähtien hänellä oli oma toimisto. Sen ohessa hän toimi 1906-13 Viipurin Taiteenystävien piirustuskoulun opettajana.

Suurimman osan laajasta tuotannostaan Ullberg teki yksityisarkkitehtina. Hänen tunnetuimpia töitään ovat Viipurin taidemuseo ja taidekoulu vuodelta 1930 sekä Pyöreän Tornin korjaus kahvilaksi vuodelta 1923. 1920-luvulla hän suunnitteli useita suuria liikerakennuksia Viipurin keskustaan. Vuosina 1932-36 hän toimi Viipurin kaupunginarkkitehtina, missä virassa hän joutui pääasiassa täydentämään edeltäjänsä töitä sekä suunnittelemaan laajennus- ja korjaustöitä.

1936 Ullberg siirtyi Helsingin Lääkintöhallituksen arkkitehdiksi. Hän matkusti lääkintöhallituksen lähettämänä Saksaan ja Italiaan tutustumaan lastensairaaloihin. Tältä kaudelta ovat peräisin yliopistollinen keskussairaala ja sairaanhoito-opisto Helsingissä.

Ullbergin tuotanto käsittää kaikkea tehdasrakennuksista yksityistaloihin. Hän suunnitteli myös kansakouluja, pankkirakennuksia ja parantoloita eri puolille Suomea. Hänen myöhäinen työnsä Helsingissä on Bensowin liiketalo vuodelta 1940.

Ullberg kirjoitti alan lehtiin ja käsitteli artikkeleissaan mm. puutarhakaupunkiaatetta ja englantilaisia työväenasuntoja. Hän kirjoitti myös kirjasen ”Wiborg, ett tvärsnitt” (1940). Alvar Aalto suunnitteli Ullbergin hautakiven Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.

Museo on saanut lahjoituksena koko Ullbergin piirustusjäämistön. Aineisto on kokonaisuutena tutkimatta, ja siitä on olemassa vain alustava kohdeluettelo.

Kokoelman aineistosta suurin osa liittyy Viipuriin: mukana ovat mm. taitavasti tehdyt Pyöreän Tornin sisustuspiirustukset ja Karjalan Kirjapaino Oy:n piirustukset. Kokoelma sisältää myös Ullbergin koulutöitä.