Eläköön Wivi Lönn! -näyttely avautuu Arkkitehtuurimuseossa 29.4.

Tiedote julkaistu 12.4.2022

Arkkitehti Wivi Lönnin syntymästä on kulunut 150 vuotta. Suomen naisarkkitehtien yhdistys Architecta perustettiin 80 vuotta sitten. Arkkitehtuurimuseon juhlavuoden näyttely Eläköön Wivi Lönn! 29.4.2022–8.1.2023 tarkastelee arkkitehtuurin naishistoriaa Wivi Lönnin esikuvalliseen elämäntyöhön tarkentaen. Eläköön Wivi Lönn! Eläköön Architecta! Eläköön naisarkkitehdit! Eläköön sukupuolten tasa-arvo arkkitehtuurissa!  

Wivi Lönn oli ensimmäinen itsenäisesti omaa arkkitehtitoimistoaan johtanut naisarkkitehti Suomessa. Eläköön Wivi Lönn! -näyttely juhlistaa lasikattoja rikkoneen arkkitehdin uraa ja sen merkitystä häntä seuranneille naisarkkitehtien sukupolville. Wivi Lönnin arkkitehtuuri ja elämä nostetaan osaksi laajempaa yhteiskunnallista kehystä ja sukupuolitietoista arkkitehtuurin historiankirjoitusta.  
 
Näyttelyssä juhlan aiheeksi nousee myös Lönnin syntymäpäiväjuhlissa 1942 perustettu, edelleen toimiva Suomen naisarkkitehtien yhdistys Architecta. Maailman ensimmäinen naisarkkitehtien yhdistys on kahdeksankymmenen vuoden ajan tarjonnut jäsenilleen sekä ammatillista tukea että alustan suomalaisten naisarkkitehtien historiankirjoitukselle. Yhdistyksen järjestelmällisen tallennustyön ansiosta syntynyt, laaja naisarkkitehtien työtä dokumentoiva arkistoaineisto tuodaan ensimmäistä kertaa esille. Näyttelykävijä kutsutaan notkuvan juhlapöydän ääreen nauttimaan arkiston antimista. Näyttelyyn on koottu myös poimintoja feministisen arkkitehtuuriajattelun kehityksestä 1970-luvulta nykypäivään saakka. 
 
Näyttelyn ovat kuratoineet Arkkitehtuurimuseon kokoelma-amanuenssi Anna Autio, näyttelyamanuenssi Jutta Tynkkynen ja näyttelypalveluiden päällikkö Marja Rautaharju sekä taidehistorioitsija ja väitöskirjatutkija Hanna Tyvelä. Näyttelysuunnittelijana toimi muotoilija Hanna Anonen.  
  
“Wivi Lönn oli mestari luomaan rakennuksiinsa viihtyisää toimivuutta ja käyttämään edukseen niukkojakin resursseja. Hän seurasi tarkasti arkkitehtuurin kehitystä, ja hänen suunnittelunsa oli aina ajassa kiinni. Samalla hänellä oli oma tunnistettava tyylinsä, joka perustui käyttäjän tarpeiden tarkkaan tunnistamiseen. Hän jäi eläessään huomattavasti vähemmälle huomiolle kuin esimerkiksi samaan sukupolveen kuuluneet Eliel Saarinen ja Lars Sonck huolimatta siitä, että Lönnin laaja tuotanto ei jäänyt laadullisesti heistä jälkeen. Tuntuu hyvältä nostaa Lönnin esikuvallisen uran merkitys nyt kunnolla esiin”, kertoo Anna Autio.  
 
”Wivi Lönnin työuran alkuaikoina 1900-luvun alussa naisten yhteiskunnallinen asema oli hyvin erilainen kuin se on tänä päivänä. Ammattiin kouluttautuvan naisen tiellä oli paljon hidasteita ja suoranaisia esteitä. Suomessa ei Lönnin aikana toiminut muita naisarkkitehteja, jotka olisivat johtaneet omaa toimistoaan ja menestyneet arkkitehtuurikilpailuissa. Miksi näin oli? Miksei muita itsenäistä uraa tekeviä naisarkkitehteja ollut Suomessa? Myös näihin kysymyksiin näyttely pyrkii löytämään vastauksia”, toteaa Jutta Tynkkynen.  
”Naisarkkitehtien yhteisöjen historia tarkentaa käsityksiämme arkkitehtien työstä ja elämästä. Näyttelysalissa mainitaan nimeltä suuri määrä arkkitehteja, jotka moninaisena joukkona ovat minusta ehkä jopa tärkein osa kokonaisuutta. Kuinka totuudellinen arkkitehtuurin yksilökertomus voi olla? Tarvitsemme uusia tarkastelun tapoja, joka purkavat arkkitehtuurin henkilömyyttejä”, pohtii Architecta-yhdistyksen historiaa näyttelyyn tutkinut Hanna Tyvelä.  
 
”Näyttely ulottuu Wivi Lönnistä nykypäivään ja laajentaa näkökulmaa myös kansainvälisiin keskusteluihin. Feministiset arkkitehtuuritoimijat kiinnittävät huomiota sukupuolen merkitykseen ja tasa-arvoon arkkitehtuurin alalla sekä tuovat esiin vähemmistöihin kuuluvien arkkitehtien näkökulmia”, täydentää Marja Rautaharju.   

Monografia 

Wivi Lönnin 150-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistava Wivi Lönn 1872–1966 — Arkkitehti on ensimmäinen hänen monipuoliseen arkkitehdintyöhönsä keskittyvä artikkelikokoelma. Kirja koostuu viidestä asiantuntija-artikkelista, jotka valottavat Lönnin tuotantoa ja uraa eri puolilta. Teos tarkastelee muun muassa Lönniä asuntosuunnittelijana ja kouluarkkitehtina, käsittelee hänen matkojaan ja avaa Lönnin tuotantoa myös suhteessa vallinneeseen yhteiskuntaan ja Lönnille keskeisiin verkostoihin. Kirjan kirjoittajat ovat Suomen johtavia Wivi Lönnin arkkitehtuurin asiantuntijoita, Renja Suominen-Kokkonen, Susanna Aaltonen, Hanna Tyvelä ja Anna-Leena Lehto. 

Nimi:  Wivi Lönn 1872–1966 — Arkkitehti  
Tekijät: Susanna Aaltonen, Petteri Kummala, Anna-Leena Lehto, Renja Suominen-Kokkonen ja Hanna Tyvelä 
Kieli: suomi 
Julkaisijat: Kustannusosakeyhtiö Parvs ja Arkkitehtuurimuseo
Ilmestyy: 2022
 

Eläköön Wivi Lönn! -festivaali  20.–22.5.2022

Wivi Lönnin syntymäpäivän kunniaksi Arkkitehtuurimuseo järjestää viikonlopun mittaisen festivaalin, jossa kokoonnutaan Wivi Lönnin ja hänen seuraajiensa työn äärelle pohtimaan arkkitehtuurin ja sukupuolen suhdetta sekä laajemmin tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä taide- ja kulttuurialalla. Festivaaliohjelma on luettavissa tästä linkistä

Lisätiedot   

Lehdistökuvat, haastattelupyynnöt ja kyselyt: 
Ilona Hildén, Viestinnän suunnittelija 
ilona.hilden@mfa.fi
+358 45 7731 0468

Näyttely:
Marja Rautaharju, Näyttelypalveluiden päällikkö
marja.rautaharju@mfa.fi
+358 46 9200 175  

Festivaali:
Jemina Lindholm, Yleisötyövastaava 
jemina.lindholm@mfa.fi
+358 45 7731 0476


Kirja: 
Petteri Kummala, Tutkimus- ja tietopalvelupäällikkö
petteri.kummala@mfa.fi
+358 45 7731 0477