1970-luvun betonielementtitalon peruskorjaus tallennetaan museokokoelmaan ajan ilmiönä

Peruskorjaustapojen tutkiminen ja testaaminen voivat lisätä vapautta valita purkavan saneerauksen sijaan rakennuksen säilyttäminen.

Museoiden valtakunnallinen kokoelma- ja tallennusverkosto TAKO on kutsunut suomalaiset museot yhden päivän aikana toteutettavaan nykydokumentointitempaukseen perjantaina 16.9.2022. Tempauksen teemana on tänä vuonna vapaus, ja museot lähestyvät aihetta oman tallennusvastuunsa näkökulmasta. Arkkitehtuurimuseo tarkastelee teemaa suhteessa 1970-luvun asuinympäristöihin.

Asuntoja rakennettiin 1970-luvulla enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Nyt 1970-luvun asuntoarkkitehtuuri on tullut peruskorjausikään, jossa joudutaan aktiivisesti tekemään päätöksiä purkamisen ja säilyttämisen välillä. Julkisessa keskustelussa huomio kiinnittyy rakennusten ongelmiin. Keskustelussa vilisevät käsitteet kuten purkukuntoinen, käyttöikänsä päähän tullut, purkava saneeraus ja sisäilmaongelma. Tässä kehyksessä purkaminen saattaa helposti näyttäytyä ainoana rationaalisena vaihtoehtona elinympäristön laadun nostamiseksi.

Millaisia vaihtoehtoja purkavalle saneeraukselle on vuonna 2022?

Arkkitehtuurimuseon nykydokumentointitempauksessa museokokoelmaan tallennetaan Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin ja A-konsulttien pilottihanke betonielementtitalon peruskorjauksesta Karviaistie 12:ssa Helsingissä. Toimistojen ”Metsä puilta” -ehdotus voitti Helsingin kaupungin järjestämän Karviaistie 12 kutsukilpailun ensimmäisen palkinnon vuonna 2020. Kilpailussa etsittiin kustannustehokasta vaihtoehtoa betonielementtitalojen purkavalle uudisrakentamiselle kuorivan saneerauksen ja puurakentamisen keinoin. Rakennuksia tuli korottaa kahdella kerroksella ja niiden ulkoseinärakenteet tuli uusia.

”Metsä puilta” tunnistaa ja pyrkii vahvistamaan 1970-luvun asuntoarkkitehtuurin hyviä ominaisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi korttelin autottomat pihapiirit, asuntojen väljä mitoitus ja huoneistojen tilanjako. Samalla rakennusten saavutettavuutta halutaan parantaa esimerkiksi hissein. Alkuperäistä betonirakennetta säilytetään suunnitelmassa mahdollisimman paljon.

– Karviaistien pilotti on kiinnostava ehdotus mallista, jolla 1970-luvun elementtirakennuksia voidaan peruskorjata ajan hyviä suunnitteluratkaisuja hävittämättä. Se asettuu nykyhetken murroskohtaan, jossa monistettavia ratkaisuja 1970-luvun laajan rakennuskannan ilmastoviisaaksi säilyttämiseksi vielä etsitään. Pilotin myötä kerätyllä tiedolla ja kokemuksella voi olla laajoja vaikutuksia rakennetun ympäristömme tulevaisuuteen, toteaa Arkkitehtuurimuseon intendentti Anna Autio.

Tempauksellaan Arkkitehtuurimuseo muistuttaa, että ratkaisuvaihtoehtojen monipuolinen tutkiminen ja testaaminen voivat lisätä vapautta valita myös säilyttäminen, korjaaminen ja vahvistaminen.

Tallennus pähkinänkuoressa

Arkkitehtuurimuseon nykydokumentointihanke on kaksiosainen. Ensimmäisessä vaiheessa 16.9.2022 Arkkitehtuurimuseon kokoelmaan tallennetaan olemassa olevat, peruskorjausta odottavat rakennukset ja Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kutsukilpailun avoin kilpailumateriaali. Materiaalin liitteenä kokoelmaan tallennetaan arkkitehti Minna Lukanderin alustus yleisölle avoimessa, You tell me -kollektiivin kuratoimassa Toivoa puusta -keskustelusarjassa Arkkitehtuurimuseossa 9.12.2021 ja keskustelun pohjalta luotu blogiteksti ”Korjaaminen empaattisena tekona”. Toisessa vaiheessa Arkkitehtuurimuseon kokoelmaan dokumentoidaan peruskorjatut rakennukset.

#VapaudenTallentajat

Lisätiedot

Anna Autio
intendentti, Arkkitehtuurimuseo
Anna.autio@mfa.fi
+358 45 7731 0478