Sami Funke: Beethovenin hevonen

Vanhan, todentamattoman tarinan mukaan säveltäjä Ludwig van Beethoven halusi itselleen hevosen, vaikka hänen sen hetkinen mesenaattinsa oli antanut omat hevosensa vapaasti säveltäjän käyttöön. Osoittaakseen riippumattomuutensa Beethoven osti itselleen aikansa statussymbolin. Hän ihaili upeaa eläintä, mutta unohti hoitaa ja ruokkia sitä. Lopulta hevonen kuoli.

Sami Funke: Beethovenin hevonen -näyttelyssä vanha tarina toimii metaforana suomalaisesta rakennemuutoksesta. Valokuvanäyttelyssä esitellyt vanhat rakennukset ovat jääneet tarpeettomiksi ja ne on hylätty. Ikkunoita peittävät vanerit ja laudat. Osasta rakennuksia ovat jäljellä enää rauniot. Kuitenkin jokaisella rakennuksella on oma, usein unohdettu tarinansa. Juuri tämä on herättänyt valokuvaajan kiinnostuksen. Sami Funke suuntaa kameransa kohteisiin, jotka ovat liian tuttuja tullakseen huomatuiksi. Dokumentaarisuus on tärkeä osa kuvien taiteellista ilmaisua. 

”Haluan, että kuvillani on kulttuurihistoriallista merkitystä. Beethovenin hevonen -kuvasarja kertoo asutuksen ja teollisuuden muutoksesta, kulutuskulttuurista ja yhteiskuntamme arvoista. En halua itse arvottaa rakennuksia – mielestäni ne kaikki ovat tärkeitä.”

Studionäyttely asettuu kiinnostavaan suhteeseen Arkkitehtuurimuseon laajan valokuvakokoelman kanssa. Tyypillisissä museokokoelmaan tallennetussa mustavalkokuvasta moderni rakennus komeilee uutuuttaan hohtaen. Kuitenkin museokokoelma ja näyttelyn kuvat ovat lähempänä toisiaan kuin alkuun arvaisi: ne ovat saman kolikon kaksi puolta. Suomi modernisoitui 1900-luvulla vauhdilla. Modernisoitumisen myötä osa rakennetusta ympäristöstä on jäänyt oman onnensa nojaan. Näyttely kertoo rakennemuutoksesta. Arkkitehtuurimuseossa aihetta on edellisen kerran käsitelty laajemmin noin neljäkymmentä vuotta sitten.