Maija Lavonen – Hiljaisia monumentteja
Muualla
Koe Maija Lavosen tekstiiliteosten maaginen kauneus. Hämärissä saleissa hehkuvat valoteokset ovat parasta terapiaa talven keskellä.
Maija Lavonen (1931–2023) on Suomen merkittävimpiä suunnittelijoita ja kansainvälisesti tunnustettu tekstiilitaiteen uudistaja. Pitkän uransa aikana hän kehitti uusia tekniikoita, ravisteli ryijyperinnettä ja oli luomassa Suomeen tekstiilitaiteen kultakautta. Hän oli koko elämänsä edelläkävijä, joka vielä yli 80-vuotiaana loi ennennäkemätöntä valotaidetta optisista kuiduista.
Pelkistämisen mestari ammensi pohjoisen luonnosta
Maija Lavonen oli pelkistämisen mestari, joka ammensi teoksissaan lapsuuden kokemuksistaan. Erityisesti Pohjoisen Suomen luonnolla, merellä, metsällä ja niityillä oli Lavoselle elämänmittainen merkitys, johon hän palasi jatkuvasti. Muistot väreistä ja luonnon kokemuksista siirtyivät tekstiiliteoksiin.
Elinikäinen edelläkävijyys tekee Lavosesta esimerkin nuoremmilleen
Taiteilijana Lavonen etsi uteliaasti uusia ilmaisutapoja ja materiaaleja koko elämänsä ajan. Rohkeat innovaatiot, kuten kiven, teräksen ja optisten kuitujen mukaan ottaminen tekstiilitaiteeseen vaativat kokeiluja ja käsityötä. Omin käsin tekeminen, opetustyö Taideteollisessa korkeakoulussa ja laaja huomio 1980-luvulla tekivät Lavosesta esikuvan, ja hän on esimerkki myös suunnittelijoille ja taiteilijoille.
1980-luvun nousukaudesta muodostui tekstiilitaiteen kultakausi
Kulttuurin ja taiteen vahva rooli yhteiskunnassa sekä 1980-luvun nousukauden rakennusbuumi saivat aikaan valtavan kysynnän tilataiteelle ja sen myötä tekstiilitaiteen kultakauden. Tekstiilitaiteilijoista tuli aikansa juhlittuja taiteilijoita, jotka esiintyivät julkisuudessa. Maija Lavonen oli yksi ajan menestyneimmistä tekijöistä. Hänet kutsuttiin toteuttamaan suuria teoksia esimerkiksi Eduskuntataloon, ministeriöihin, suurlähetystöihin, kirkkoihin ja pääkonttoreihin. Kiitos Lavosen ja hänen sukupolvensa taiteilijoiden, tekstiilitaidetta ei enää pidetä omana pienenä alanaan, vaan se on osa nykytaiteen kenttää.
Ja nyt kultakauden perintö on jo vaarassa
Lavonen loi urallaan vahvan henkisen ja materiaalisen perinnön. Juuri nyt 1980-luvun rakennuksia puretaan paljon, joten rakennuksiin toteutettu taide, myös tekstiiliteokset, ovat vaarassa. Näyttely nostaa Maija Lavosen ansaitsemaansa asemaan ja samalla puolustaa yhteistä kansallisperintöämme. Arkkitehtuuri- ja designmuseo on kiitollinen saamastaan lahjoituksesta, joka kattaa Lavosen taiteilija-arkiston.
Arkistolahjoitus mahdollisti näyttelyn
Designmuseo sai Maija Lavosen taiteilija-arkiston kokoelmiinsa vuonna 2023. Lahjoitus on mahdollistanut Lavosen elämäntyön uuden tutkimuksen ja tulkinnan näyttelyssä, joka avaa Lavosen työtä ainutkertaisessa laajuudessa. Näyttelyyn on poimittu taiteilijan ajatuksia ja esillä on uutta aineistoa taiteen tekemisen prosessista. Arkistomateriaalin lisäksi Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmissa on yli kaksikymmentä Maija Lavosen uniikkia tekstiiliteosta ja painokangasta. Näyttelyyn lainataan teoksia myös muista kokoelmista ja yksityishenkilöiltä.
Miksi Arkkitehtuuri- ja designmuseo haluaa esitellä Maija Lavosen näyttelyn?
Maija Lavosen pitkäjänteinen ja ajallisesti huikean pitkä sekä jatkuvasti uutta luova työskentely muotoilijana ja taiteilijana on ansainnut oman näyttelynsä. Lavonen oli koulutukseltaan vaatesuunnittelija ja suunnitteli painokankaita monille valmistajille, kuten Marimekolle. Hän laajensi hyvin varhain muiden sisustustekstiilien suunnitteluun ja myöhemmin taideteoksiin, joista tuli joko pysyvä osa valmista rakennusta.
1980-luvulla tekstiilitaide tuli näkyvästi osaksi uutta arkkitehtuuria uudisrakennuksissa ja korjaushankkeissa Suomessa. Maija Lavonen toteutti julkisiin tiloihin, yritystiloihin ja kirkkoihin lukuisia tilaustöitä. Haluamme kiinnittää huomiota taiteen merkitykseen rakentamisessa ja suunnittelualojen yhteispeliin tilojen suunnittelussa: mistä syntyy tilan tunnelma, miten materiaalit ja muodot liittyvät yhteen, ja mitä tekstiilitaiteilija ajatteli tehtävästään?
Ote Maija Lavosen arkistosta:
“Olen tekemässä parhaillaan tekstiiliä Valion uuden tuotantolaitoksen henkilökunnan ruokasaliin Laukaalle. Työ on tilaustyö. Kävin ensimmäisen kerran talossa kevättalvella tutustuakseni talon arkkitehtuuriin, ruokasalin tilantunteeseen, käytettyihin materiaaleihin, valon tuloon tilaan. Rakennus on pelkkää konetta, tekstiilillä halutaan tuoda inhimillisyyttä teolliseen rakennukseen. Rakennus on Matti K. Mäkisen ja arkkitehti Antti Katajamäen suunnittelema ja vihitään käyttöön lokakuussa.” – Maija Lavonen, Tämän päivän suomalaista ympäristöä, päiväämätön käsikirjoitus keväältä 1980.
Näyttelytyöryhmä
Kuraattori: Harry Kivilinna
Näyttelytuottaja: Jenni Helenius
Näyttelypäällikkö: Suvi Saloniemi
Asiantuntija: Leena Svinhufvud
Näyttelyarkkitehtuuri: Aalto+Aalto
Graafinen suunnittelu: Kobra Agency
Valaistussuunnittelu: Pietu Pietiäinen, Pro Light
Vastaava näyttelymestari: Ville Särmä
AV-mestari: Ilkka Pykäläinen
Registraattori: Aino Pisilä
Konservointi: Tarja Viitala, Chenyue Xu,
Henna Koskinen, Ulla Vainikka
Kokoelmat: Joona Rantasalo, Susanna Thiel
Yhteistyössä: SAAS Instruments, Tarkett
Kiitos: Kuutti Lavonen, Sussa Lavonen
Kuva: Maija Lavonen osallistui valokuituteoksellaan yhteisnäyttelyyn Hélène Aziza Galleryssä Pariisissa 2012. Näyttelyyn osallistui myös ranskalainen valokuvaaja Xavier Lambours, joka otti näyttelyn yhteydessä tämän kuvan Maija Lavosesta.