Yleistä vesitornit-sivustosta
Euroopan rakennusperintöpäivien vuoden 2010 teema, ”Rakennettu maisema”, mahdollisti väljyydessään monenlaisia lähestymistapoja. Kaikki rakentaminen muokkaa maisemaa. Vesitorni on kuitenkin monella paikkakunnalla erityinen maamerkki ja maisemaa kokoava elementti. Lisäksi monet vesitornit ovat arkkitehtonisesti ja usein myös rakennusteknisesti kiinnostavia. Sivuston tarkoituksena on esitellä Arkkitehtuurimuseon vesitorneihin liittyvää aineistoa.
Aineiston läpikäymisen yhteydessä selvisi, että runsaasta neljästäsadasta Suomessa valmistuneesta vesitornista kuva- tai piirustusmateriaalia on museon kokoelmissa vain murto-osasta. Tämä johtuu osittain siitä, että erityisesti museon valokuvakokoelma koostuu pääasiassa Arkkitehti-lehden museolle toimittamista kuvista. Arkkitehti-lehdessä vesitorneja on vuosien saatossa esitelty alle kymmenen, joten on ymmärrettävää, että materiaalia ei museollekaan ole kertynyt valtavia määriä. Toinen materiaalin määrää selittävä seikka on se, että vesitornien suunnittelu on usein ollut rakennusmestareiden ja –insinöörien käsissä, ja museon kokoelmiin on liitetty lähes pelkästään arkkitehtien suunnittelemia töitä. Suhteellisesta pienuudestaan huolimatta Arkkitehtuurimuseon originaalipiirustuksia, valokuvia ja kilpailumateriaaleja sisältävä vesitorniaineisto on kiinnostava ja tarkastelun arvoinen kokonaisuus.
Sivuston sisällön on kirjoittanut amanuenssi Anna Autio
Haukilahden vesitorni, Erkko Virkkunen, 1968
Kirjallisuutta
Asola, Ismo (2003) Vesitorni – yhdyskunnan maamerkki. Suomen rakennusinsinöörien liitto, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.
Bryggman, Erik (1953). ”Vesitorni, Riihimäki”. Arkkitehti 12/1953.
Elomaa, Ville (2010) ”Lauttasaaren vesitornin kohtalo vaakalaudalla”. Helsingin Sanomat 9.9.2010.
Härö, Mikko (1997) ”Kaupunginarkkitehti ja kauppala” teoksessa Timo Tuomi, Kristiina Paatero, Eija Rauske (toim.) Hilding Ekelund 1893 – 1984. Arkkitehti. Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja, Helsinki, s. 224-236.
Korvenmaa, Pekka (1981) Työluettelo teoksessa Esa Piironen (toim.) Lars Sonck 1870 – 1956. Arkkitehti. Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja, Helsinki, s. 141-152.
Mäkelä, Jaakko & Pulkkinen, Juha & Roininen, Seppo (1985) ”Tämän päivän vesitorni – laatua ja yksilöllisyyttä”. Rakennustekniikka 6/1985.
Oksanen, Kimmo (2010) ”Lauttasaaren vesitornin kohtaloa pohditaan”. 13.9.2010.
Pitkänen, Arto & Ruohomaa, Kalevi (1977) ” Roihuvuoren vesitorni”. Rakennustekniikka 8/1977.
Sahlberg, Marja (5.7.2010) ”Haukilahden vesitornista löytyy hienoja betonirakenteita”.
http://www.rakennusperintö.fi/news/fi_FI/vesitorni/.
Siren Heikki ja Kaija (1961) ” Loviisan vesitorni”. Arkkitehti 10-11/1961.
Suikkari, Pentti (1968) ”Haukilahden vesitornin rakentaminen”. Rakennustekniikka 1-2/1968, s. 48-50.
Standertskjöld, Elina (2006) Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1900 – 1920. Rakennustieto Oy, Helsinki, s. 82-83.
Vanhakoski, Erkki (1991) ”Erik Bryggmanin Riihimäen vesilinna” teoksessa Riitta Nikula (toim.) Erik Bryggman 1891 – 1955. Arkkitehti. Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja, Helsinki, s. 251-258.