Kimmelmetsästä Otsonkalliolle
KIMMELMETSÄ JA KOULUKALLIO
Itäistä lähiötä, edessä Koulukallion alue. Hagalundintie rakenteilla. (Foto: Asuntosäätiö)
Avaran puiston laidalla olevan metsäsaarekkeen rakennukset valmistuivat 1954-56. Hevosenkengän muotoista aluetta kiertävät rivitalot – kolme As. Oy Kimmeltien taloa (Kaija ja Heikki Siren) sekä As. Oy Koulukallion kaksi taloa (Viljo Revell). Alueen sisäosassa, kadun varrella kohoavat As. Oy Viisikon viisi pistetaloa (Markus Tavio) sekä Tapiolan Lastentalo (Viljo Revell). Koulukallion kaakkoispuolella on kolme As. Oy Poutapolun pistetaloa (K. A. Pinomaa). Yhdessä Poutapolun pistetaloista oli tilat äitiys- ja lastenneuvolaa varten.
Kimmelmetsän ja koulukallion kohteita
1. As. Oy Kimmeltie, 1955
Kaija ja Heikki Siren
Kimmeltien rivitalot muistuttavat paljon Sirenien Kontiontielle suunnittelemia, hieman näitä aiemmin valmistuneita rivitaloja. Kontiontien rivitaloista poiketen Kimmeltien taloihin tullaan normaalisti tuulikaapin ja eteistilan kautta. Kahdessa rinteeseen sijoittuvassa talossa on kellaritilat. Kantavat seinät asuntojen välissä ovat betonia, välipohjat puubetonilaattoja. Ulkoseinät on tehty puuelementeistä.
Kuvassa Kimmeltien rivitaloasunnon piha. (Foto: Laatukuva/ MFA)
2. As. Oy Koulukallio 1954
Viljo Revell
Koulukallion rivitalojen pohjakerros on sisäänvedetty. Pohjakerrokseen sijoittuvat sisäänkäynnin lisäksi autotalli ja askartelutila. Ylempänä on asuinkerros, jossa makuutilat avautuvat tielle, olohuone ja kolmas makuuhuone pihalle. Asuntojen moderni baarikeittiö liittyy olohuoneeseen kaapiston kautta. Keittiö sekä kierreporras saavat luonnonvaloa yläikkunoista. Sisätiloihin tuovat väriä asuntojen väliset punatiiliseinät. Tiilet ovat kapeita ja saumat leveitä, tuloksena Revellille ominainen raidallinen pinta.Ylemmän kerroksen viisto sisäkatto noudattaa loivan ulkokaton linjaa. Räystäät korostavat suorien massojen vaakasuuntaa, jota voimistavat lisäksi ikkunanauhat ja tummanruskea vaakalaudoitus. Pohjakerroksen sinisiä vaneripintoja rytmittävät punatiilimuurit. Tiili toistuu rakennusten päädyissä.
Kuvassa Koulukallion pihasivu. (Foto: Hakli/ MFA)
3. Tapiolan Lastentalo 1954
Viljo Revell
Lastentalon tilat sijoittuvat selkärankana toimivan suoran käytävän varrelle. Käytävää valaisevat yläikkunat. Talossa on kolme suurta yhteistilaa, joista yhdessä oli alkuaan kaappiin piilotettavat kerrossängyt. Tapiolan varhaisvuosina yhteistilat palvelivat luokkahuoneina, sillä talo toimi aluksi väliaikaisena kansakouluna. Vuonna 1957 rakennus otettiin sille alun perin tarkoitettuun päiväkotikäyttöön.
Lastentalon julkisivuissa toistuvat Koulukallion rivitalojen materiaalit ja värit: punainen tiilipinta yhdistyy voimakkaan siniseen eterniittiin ja ruskeaksi tervattuun vaakalaudoitukseen. Ikkunanpuitteet korostuvat valkoisina. Syvät räystäät antavat sadesuojan ja korostavat matalan, lapsen mittakaavan huomioivan, rakennuksen vaakasuuntaa. Räystäslinja on paikoin katkaistu antamaan valoa sisätiloihin. Savupiippu luo matalalle kokonaisuudelle ryhdikkään pystykorosteen.
Kuvassa Tapiolan lastentalo. (Foto: Finlandia-Kuva/ MFA)
4. As. Oy Viisikko 1954
Markus Tavio
Kolmikerroksisissa Viisikon pistetaloissa asunnot sijoittuvat yhden portaikon ympärille puolen kerroksen tasoille. Olohuoneet avautuvat puiston puolelle huoneen levyisten parvekkeiden kautta. Parvekkeiden lasikaiteet tuovat valoa ja keventävät rapattujen rakennusten ilmettä. Päätyasunnoista on näkymät kolmeen suuntaan. Keittokomero, kylpyhuone ja vaatehuone ovat ikkunallisia, mikä huomioitiin positiivisesti ajan lehdistössä.
Kuvassa Viisikon pihasivuja. (Foto: Hakli/ MFA)
ITÄKARTANO JA ITÄISEN LÄHIÖN KESKUS
Rakennukset toteutettiin 1954-55. As. Oy Ketjun kolme rivitaloa sekä As. Oy Kolmirinteen kolme kerrostaloa (Aulis Blomstedt) muodostavat oman ryhmänsä Menninkäisentien molemmin puolin. Saman kadun varrelle sijoittuu myös kerrostalo As Oy Menninkäinen (Markus Tavio). Korkea Mäntytorni (Aarne Ervi) yhdessä Elokuvateatterin ja myymälärakennuksen kanssa muodostaa Ervin suunnitteleman Itäisen lähiön keskuksen.
Itäisen lähiön keskus, pienoismalli. Kadun vasemmalla puolella Elokuvateatteri, Mäntytorni, myymälä ja Mäntykulma. Oikealla Mäntyviita ja Sufika, taustalla Oravanpesä ja lämpökeskus. (Foto: Troberg/ MFA)
Mäntytornia vastapäätä kohoavat As. Oy Mäntyviita ja Kiint. Oy Sufika (Viljo Revell), vieressä Myymälärakennus ja As. Oy Mäntykulma (Aarne Ervi). As. Oy Oravanpesän kahdesta lamellitalosta (Aarne Ervi) toinen rajaa keskustaan liittyvää Neulaspuistoa. Rakennusten eteläpuolelle valmistui 1954 Otsolahden lämpökeskus (Viljo Revell). Se jakoi kaukolämpöä Tapiolan rakennuksiin Tapiolan Lämpökeskuksen (Aarne Ervi) valmistumiseen asti.
Itäkartano ja Itäisen lähiön keskuksen kohteita
1. As. Oy Ketju 1954
Aulis Blomstedt
Ketjutaloissa asuntojen alakertaan sijoittuvat olotilat sekä osa makuutiloista. Kapearunkoisen yläkerran makuuhuoneissa on matalat, seisomakorkeudelle sijoitetut ikkunat. Asuntoja erottavat yksikerroksiset, alun perin varastoina toimineet tilat. Pulpettikattoisten rakennusten alaosien julkisivut ovat punatiiltä, yläosat valkoiseksi rapatut. Punatiilipiiput korostavat vaihtelevan rytmikästä massaa.
Kuvassa Ketjun julkisivu Menninkäisentielle. (Foto: Hakli/ MFA)
2. As. Oy Kolmirinne 1954
Aulis Blomstedt
Kolmirinteen kerrostalot liittyvät puiston kautta Ketjun taloihin. Kolmirinteen rakennusten julkisivut ovat nekin punatiiltä, sisäänvedetyssä ylimmässä kerroksessa valkoista rappauspintaa. Olohuoneiden ikkunaseinät yhdessä sisäänvedettyjen parvekkeiden kanssa luovat vaihtelevan julkisivurytmin, jota kokoavat yhteen rakenteiden valkoiset vaaka- ja pystylinjat. Pohjakerroksessa on yhteistiloja sekä autotalleja, ylimmässä vuokrattavia toimisto- ja kerhotiloja. Ketjun tavoin Kolmirinteen puuosissa vaihtelee voimakkaasti taitettu sininen, punainen ja keltainen väritys.
3. Mäntytorni, 1954
Aarne Ervi
11-kerroksinen Mäntytorni hallitsee ympäristöään ja kertoo Itäisen lähiön keskuksen paikan. Kattokerrokseen sijoittui alun perin kokoustiloja sekä näköalakahvila terasseineen. Pohjakerrokseen tuli liiketiloja – aluksi kirjakauppa ja asustemyymälä – sekä koneellinen pesula ja sauna. ”Pilvenpiirtäjän” liikennettä hoiti kaksi hissiä.
Yksinäisille ja lapsettomille suunniteltu rakennus käsitti 54 asuntoa, jotka olivat eri suuruisia keittokomerollisia yksiöitä. Pienet asunnot avartuvat ulkoilmaan ranskalaisen parvekkeen avulla. Betonirunko tehtiin ennätysajassa liukuvalumenetelmällä: 11 kerrosta valettiin 10 vuorokaudessa syyskuussa 1953. Rakennus valmistui seuraavana keväänä.
4. Elokuvateatteri-huoltotalo, 1955
Aarne Ervi
Yksikerroksinen elokuvateatteri-huoltotalo käsitti teatterin lisäksi autohallin ja huoltamon sekä liiketiloja. Eteishallissa oli lipunmyynnin lisäksi kahvila. Elokuvateatterin 354-paikkaisessa salissa pidettiin Tapiolan alkuaikoina seurakuntatilojen puuttuessa jumalanpalveluksiakin. Kaarevakattoinen teatterisali piirtyy esiin rakennuksen massasta.
-
- Pienoiskeittiö Mäntytornissa. (Foto: Pietinen/ MFA)
-
- Elokuvateatteri rakenteilla. (Foto: Ervi/ MFA)
5. Myymälärakennus, 1954
Aarne Ervi
Kino Tapiolan edessä on katutasosta korotettu aukiomainen jalankulkuväylä. Rakennus katoksineen on yhdistetty Mäntytorniin pergolalla, joka viimeistelee aukion ja alleviivaa rakennusten korkeuseroa. Tornin itäpuolelle rakennetun myymälärakennuksen tiloihin asettui alkuaan Elannon myymälöitä sekä posti ja pankki. Suurten näyteikkunoidensa ansiosta rakennusta nimitettiin ajan lehdissä ”Lasipalatsiksi”.
6. As. Oy Mäntyviita, 1954
Viljo Revell
Mäntyviita oli Suomen ensimmäisiä betonielementeistä rakennettuja asuinkerrostaloja. Asunnoissa oli Koulukallion rivitalojen tavoin baarikeittiöt. Asuntojen ranskalainen parveke voitiin liittää olohuoneesta rajatuksi parvekkeeksi alaslasketun katoksen sekä kytkettyjen ja toisiinsa saranoitujen lasiovien avulla. Pohjakerroksen asunnoista on suora yhteys pihalle.
Rakennuksen rungon muodostavat porrashuoneiden betoniseinät sekä pilarit ja palkit, jotka kaikki ovat elementtejä kuten välipohjalaatatkin. Myös julkisivut ovat elementtivalmisteiset. Toistensa kaltaiset ikkunat muodostavat julkisivuihin nauhamaisia kenttiä, joita pihan puolella jaksottavat ranskalaisten parvekkeiden teräskaiteet. Lasitiili tuo oman modernin lisänsä pohjakerroksen julkisivuihin. Päädyt ovat lastubetonilevyä. Porrashuoneet saavat luonnonvaloa kattoikkunoista.
7. Kiint. Oy Sufika 1955
Viljo Revell
Sufika oli Tapiolan ensimmäinen vuokratalo ja sai nimensä rakennuttajan, Suomen Kaapelitehdas OY:n mukaan. Rakennus muistuttaa paljon saman suunnittelijan Mäntyviitaa, mutta Sufikan runko – pilarit, porrashuoneiden seinät ja välipohjat – valettiin paikalla. Ulkoseinät ovat tässäkin elementtirakenteiset. Porrashuoneet ovat Mäntyviidasta poiketen pyöreäseinäisiä.
Kuvassa Sufikan pihasivu. (Foto: Havas/ MFA)
8. As. Oy Mäntykulma 1954
Aarne Ervi
Mäntykulma on Mäntyviidan ohella varhainen elementtikerrostalo. Kolme asuinkerrosta käsittävän talon pohjakerros on paikalla valettu. Pilarit, palkit ja välipohjaelementit tehtiin työmaalla. Räystäättömän talon julkisivua hallitsevat betonipinnat. Asunnoissa on ranskalaiset parvekkeet.
9. As. Oy Oravanpesä 1957
Aarne Ervi
Oravanpesän kaksi lamellitaloa valmistuivat 1957. Osa betonirunkoisten talojen väliseinistä tehtiin kokeilumielessä Iisakki Ahtiaisen kehittämistä, toisiinsa mineraaliliimalla kiinnitettävistä IA-kevyttiilistä. Asuntojen levyiset parvekkeet ovat ruokailutilan kohdalla vain kukkalaatikon syvyisiä. Epäkäytännöllisellä ratkaisulla on arkkitehtoninen syynsä: parvekkeiden kaiteilla julkisivuihin on luotu pitkät vaakalinjat. Ervi käytti ratkaisua Tapiolan kerrostaloissa laajemminkin.
ITÄKARTANON PIENTALOT
Käpälämäen ja Otsonkallion väliseen laaksomaiseen notkoon rakennettiin kokeellisten pientalojen ryhmä. Puurakenteiden Myyntiyhdistys suunnitteli ja toteutti As. Oy Pihkapolun 10 puista omakotitaloa sekä viiden asunnon rivitalon, As. Oy Viidenrivin. Puurakenteen arkkitehtina toimi Veikko Raitinen. Mäntyviidan varrelle kohosi seitsemän ja Kimmeltien itäisimpään osaan kolme K. A. Pinomaan omakotitaloa.
Itäkartanon pientaloja. (Foto: Asuntosäätiö)
Pientaloalueen kohteita
1. Mäntyviidan omakotitalot, 1954
K. A. Pinomaa
Pinomaan suunnittelemien 100 m2 suuruisten Mäntyviidan omakotitaloissa pääkerroksen viisi huonetta ovat kahdessa tasossa. Kellarikerroksessa on autotalli ja sauna, osassa askartelutila. Kokeellisiin taloihin tehtiin eristys “Olha”-levyistä, joissa eristävä materiaali oli olkea. Julkisivut on rapattu, katteena on sementtikattotiili. Muista lähialueen omakotitaloista poiketen nämä talot liitettiin Tapiolan normaalikäytännön mukaan kaukolämpöön.
2. Kimmeltien omakotitalot, 1954
K. A. Pinomaa
Pinomaan kolme pienempää, Kimmeltielle pystytettyä omakotitaloa ovat neljän huoneen ja keittiön rakennuksia. Kellarillisissa 80 m2 puurakennuksissa käytettiin näissäkin eristeenä olkilevyä. Jyrkkäkattoisten talojen alkuperäinen kate oli bitumihuopaa.
3. As. Oy Pihkapolku, 1954
Veikko Raitinen
Puurakenteiden Myyntiyhdistyksen 11/2-kerroksiset talot ovat jyrkkäkattoisia, noin 100 m2 omakotitaloja. Perustukset ja kellarien seinät on tehty betonista, muutoin rakennukset ovat puuta, kattopinnat eterniittilevyä. Viisi huonetta ja keittiön käsittävät talot tehtiin sarjatyönä elementeistä ”amerikkalaisella nopeudella”. Puuseinien sahanpurueriste puhallettiin koneellisesti.
As. Oy Pihkapolun omakotitaloja. (Foto: Pietinen/Asuntosäätiö)
4. As. Oy Viidenrivi, 1953
Veikko Raitinen
Puurakenteiden Myyntiyhdistyksen SAK:n virkailijoille tekemän rivitalon – Viidenrivin – asunnoissa on neljä huonetta ja keittiö, kellarissa askarteluhuone ja autotalli. Sauna ja pesutupa ovat talon yhteiset. Puisen rakennuksen asuntojen väliset seinät ovat tiiltä.
OTSONKALLIO
Otsonkalliolle valmistui 1950-luvun puolivälissä viisi As. Oy Otsonkallion rakennusta (Markus Tavio). As. Oy Kimmellinna (Aarne Ervi) sekä saman suunnittelijan rivitalot As. Oy Otsonrivi ja As. Oy Karhunkämmen rakennettiin 1960-luvulla.
Otsonkallion kohteita
1. As. Oy Otsonkallio 1955
Markus Tavio
Otsonkallion rakennusryhmän kaksi kolmikerroksista lamellitaloa rajaavat viuhkamuodossa korkean kallion lakea. Viuhkan avautumispuolelle sijoittuu kolme nelikerroksista pistetaloa, joiden asunnot ovat puolikerroksittain. Rapatut rakennukset sulkevat sisäänsä autottoman pihan.
2. As. Oy:t Kimmellinna, n. 1962, Otsonrivi, n. 1961, Karhunkämmen, 1965
Aarne Ervi
Otsonkallion itärinteellä maisemaa hallitseva Kimmellinna käsittää kuusi asuinkerrosta ja liikekerroksen. Rakennuksen edessä on kaksi saman suunnittelijan rivitaloa Otsonrivi ja Karhunkämmen. Rakennuksen korkea massa muodostui hillityn taitteiseksi useiden lennokkaiden luonnosvaiheiden kautta. Vaaleissa julkisivuissa on käytetty poimutettua mineriittiä, päädyissä ja takasivussa on betonipintaa. Parvekkeet on sisäänvedetty, joten massan selkeä muoto korostuu.