Timo Penttilä

16.03.1931, Tampere - 25.02.2011, Helsinki

Timo Jussi Penttilä kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulusta 1950 ja valmistui arkkitehdiksi teknillisestä korkeakoulusta 1956. Hän työskenteli Arkkitehtitoimisto Aarne Ervillä 1957–59, minkä jälkeen hänellä on ollut oma toimisto. Penttilä toimi University of Californian (Berkeley) vierailevana luennoitsijana 1968–69 ja vuosina 1980-96 Akademie der Bildende Künsten professorina Wienissä.

Penttilä toimi Suomen Arkkitehtiliiton varapuheenjohtajana 1968 ja Suomen rakennustaiteen museon (nyk. Arkkitehtuurimuseo) esimiehenä 1976-80. Hän sai rakennustaiteen valtionpalkinnon 1976.

Timo Penttilän uran varhaiset rakennukset ovat Tampereella. Hän voitti yhdessä Kari Virran kanssa 1958 Sampolan työväenopiston ja kansalaiskoulun suunnittelukilpailun sekä Tampereen kauppaoppilaitoksen kilpailun 1960. Molemmat oppilaitokset toteutettiin 1960-luvun alkupuolella, jolloin Penttilä suosi betonia paitsi kantavana rakenteena myös julkisivuissa. Vaikuttavin Penttilän betonirakennuksista on Ratinan stadion (1960-67), jonka veistoksellinen betonikonstruktio voimakkaine katoksineen ovat sukua italialaisen Pier Luigi Nervin urheilurakennuksille.

1960-luvulla Penttilä suunnitteli rakennuksia betonin ohella tiilestä, ja vuosikymmenen puolivälissä tiili tai vaaleat keramiikkalaatat olivat jo syrjäyttäneet betonin. Salokunnan seurakuntatalon Karkussa (1958-62) ja Helsingin Tammisaloon 1966 valmistunut kaksikerroksinen asuintalo on tehty punatiilestä.

Voitto Helsingin kaupunginteatterin suunnittelukilpailussa 1961 muodostui Penttilän uran läpimurroksi; teatteri valmistui 1967. Avaraan puistoon sijoitettu rakennus käsittää kaksi teatterisalia, ja sitä hallitsee veistoksellinen näyttämötorni. Tornia kiertävät horisontaaliset vyöhykkeet – lämpiöt, toimistotilat ja katos – sitovat rakennuksen ympäröivään luontoon. Julkisivu on päällystetty vaalein keramiikkalaatoin. Lämpiö avautuu suurten ikkunoiden kautta puistoon ja Töölönlahdelle. Teatterisalissa arkkitehti pyrki minimoimaan etäisyyden katsojan ja näyttämön välillä, joten sali on leveä ja katsomo jyrkkä. Pienen näyttämön idea puolestaan on mahdollisimman suuri muunneltavuus. Kaupunginteatterin porrastettu muoto ja polveilevat vaakavyöhykkeet tuovat Penttilän ankaran rationalismin rinnalle ekspressiivistä ilmaisua. Rakennuksen 1989 valmistuneen laajennuksen suunnitteli Arkkitehdit Oy Timo Penttilä – Kari Lind – Sakari Tilanterä.

Vuonna 1976 valmistunut Hanasaaren voimalaitos on 70-luvun arvostettu teollisuusrakennus. Erikorkuiset, suorakulmaiset rakennusmassat on ryhmitelty pieniin osiin keventämään suurta teollisuuslaitosta. Keventämistä edistävät julkisivuelementeissä vaihtelevat tiili ja muovipinnoitettu teräslevy, jotka sopeuttavat voimalaitoksen ympäröivään teollisuusmaisemaan. Penttilä suunnitteli yhdessä Heikki Saarelan ja Kari Lindin kanssa Helsinkiin myös Salmisaaren B-voimalaitoksen (1979-85). Tämänkin voimalaitoksen suurta rakennusvolyymiä on kevennetty erikorkuisten rakennusmassojen ryhmittelyllä.

Penttilän toimisto voitti 1976 Bahrainin kulttuurikeskuksen suunnittelusta järjestetyn kansainvälisen kutsukilpailun. Toteuttamattomassa ehdotuksessa auditoriot ja kongressisalit, taidegalleria ja kirjastot sekä ravintola on sijoitettu nelikulmaisen rajatun pihan piiriin. Edellisen esimerkin tavoin Penttilä pyrki sopeuttamaan uudisrakennuksen nykyaikaisin keinoin itäiseen rakennuskulttuuriin myös kahdessa kilpailuehdotuksessaan – Teheranin Pahlavi-kansalliskirjastossa 1978 sekä Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ulkoministeriöehdotuksessaan 1979. Kumpaakaan ei ole toteutettu.

1950-luvulla suunnitellun Tapiolan puutarhakaupungin keskustaa tiivistettiin 1970-luvun alussa. Arkkitehtitoimisto Timo Penttilä kehitti Tapiolan keskustasuunnitelmaa kokonaismitoituksen ja liikenteen perusratkaisujen osalta. Lisäksi Penttilä suunnitteli alueelle Suomen Sokerin pääkonttorin (1980) ja Tapilan uutta keskustaa hallitsevan Perusyhtymä Oy:n Makrotalon (1986) sekä vesimonumentin tämän edustalle.

Penttilä suunnitteli yhdessä Heikki Saarelan kanssa 1978-80 Helsingin Kuusisaareen Kiinteistö Oy Hirviniemenrannan, jonka viisi korkeatasoista pienkerros- ja asuintaloa avautuvat Laajalahdelle.

Timo Penttilä on Suomessa tunnettu arkkitehtuurin kysymyksiin omintakeisesti kantaaottavana persoonana, jonka ajatukset ovat innostaneet polemiikkiin. Hänen kirjoituksiaan on julkaistu erityisesti 1970-80-luvulla Arkkitehti-lehdessä.

Arkkitehtuurimuseossa ei ole Timo Penttilän piirustuskokoelmaa, ainoastaan Oy Nokia Ab:n Keilaniemen kutsukilpailuehdotus.