Kaarlo Borg
17.08.1888, Hamina - 09.01.1939, Helsinki
Kaarlo Nathanael Borg syntyi Haminassa vanhaan kulttuuri- ja pappissukuun. Hänen isänsä oli pappi jo kuudennessa polvessa, rovasti Nathanael Borg ja äitinsä Elin Fanny o.s. Calonius. Kaarlo Borg kirjoitti ylioppilaaksi Turun suomalaisesta klassillisesta lyseosta vuonna 1907 ja lähti opiskelemaan arkkitehtuuria Polyteknilliseen opistoon Helsinkiin. Opiston nimi muutettiin Teknilliseksi korkeakouluksi 1908, ja Borg valmistui arkkitehdiksi vuonna 1913. Myös Borgin sisarukset menestyivät rakennustaiteen ja kuvataiteen alalla. Isoveljen jalanjälkiä seuraten viisi vuotta nuorempi sisar Elsi Borg lähti myöhemmin opiskelemaan arkkitehtuuria; sisaresta tuli yhtä lailla menestynyt arkkitehti. Toinen sisar Ester Borg ryhtyi puolestaan kuvataiteilijaksi ja kuvaamataidon opettajaksi.
Kaarlo Borg aloitti työskentelyn arkkitehti Vilho Penttilän toimistossa jo opiskeluaikanaan. Hän työskenteli Penttilän toimistossa Helsingissä neljän kuukauden ajan ja teki toisen työrupeaman opettajansa professori Gustaf Nyströmin toimistossa, missä työskenteli kuuden kuukauden ajan. Yhteistyö Nyströmin kanssa jatkui opiskelun päätyttyä, kun Borg palkattiin toimistoon vielä vuodeksi. Nyströmin toimistossa Borg omaksui vaikutteita työnantajansa klassistisesta arkkitehtuurista. Kaarlo Borgin arkkitehtuuri ei kuitenkaan ollut yhtä dekoratiivista kuin Nyströmin, vaan hän sai vaikutteita myös muualta. Hänen seuraava työnantajansa oli pelkistetymmästä funktionalismistaan tunnettu arkkitehti Uno Ullberg, jonka toimistossa Viipurissa Borg työskenteli viiden kuukauden ajan.
Kaarlo Borgin ura sai uuden käänteen, kun hän alkoi arkkitehtitoimisto Borg – Sirén – Åbergin osakkaaksi. Vuosien 1918-1925 aikana Kaarlo Borgin, Johan Sigfrid Sirénin ja Urho Åbergin pitämä toimisto suunnitteli lukuisia merkittäviä kohteita, joskaan ei aina yhteistyössä. Moni toimiston aikana suunniteltu rakennus ideoitiin ainoastaan toimiston nimissä. Toimisto osallistui esimerkiksi moniin arkkitehtuurikilpailuihin, joista voitokkaimmaksi muodostui eduskuntatalon kilpailu. Ensimmäisen palkinnon voittanut ehdotus oli signeerattu arkktiehtitoimisto Borg – Sirén – Åbergin nimiin, mutta toimiston lopetettua vuonna 1925 Sirén jatkoi rakennuksen suunnittelua yksin. Borg ei hyväksynyt rakennuksen monumentaalisuutta, eikä siten myöskään halunnut ottaa vastuuta suunnittelutyöstä. Vuonna 1925 Kaarlo Borg perusti oman toimistonsa, jossa toimi elämänsä loppuun saakka. Hän on jäänyt arkkitehtuurin historiassa vähemmän tunnetuksi kuin esimerkiksi yhtiökumppaninsa J.S. Sirén, sillä Borgin tuotantoa ei ole juuri tutkittu.
Kaarlo Borg laati uransa aikana useita asuinkerrostalojen suunnitelmia. Hänen kädenjälkensä näkyy erityisesti Helsingin Etu- ja Taka-Töölössä, minne suunnittelemista asuinrakennuksista suurimman osan hän suunnitteli omissa nimissään. Hänen arkkitehtitoimistossaan työskenteli monia nuuoremman polven arkkitehteja avustajina. Taka-Töölön kerrostalojen suunnitteluun osallistuivat esimerkiksi arkkitehdit Kaj Englund ja Olavi Hammarström. Borgin tuotanto käsittää lukuisan määrän myös julkisia rakennuksia. Arkkitehti-lehdessä vuonna 1939 julkaistussa nekrologissa mainittiin hänen huomattavimpina ansioina ”Kallion kaupunginosan pappila ja seurakuntatalo, HOK:n toimitalo, Kotkan kansakoulutalo, Veitsiluodon selluloosatehtaan tehdas-, asunto- ja hallintorakennukset sekä Veitsiluodon, Kevätniemen sahan ja Kosken asemakaavat”. Borg osallistui myös Helsingin Pääpostitalon ja Lastenlinnan suunnitteluun, muttei ehtinyt nähdä kumpaakaan rakennusta valmiina. Postitalon suunnittelussa hän teki yhteistyötä kahden muun arkktiehdin, Jorma Järven ja Erik Lindroosin kanssa. Lastenlinnaa suunnittelemassa olivat Kaarlo Borgin lisäksi arkkitehdit Otto Flodin ja Olavi Sortta. Borgin kuoltua Elsi Borg jatkoi veljeltään pahasti kesken jääneen Lastenlinnan suunnittelutyön päätökseen.
Kaarlo Borgin suunnittelemat töölöläiskerrostalot edustavat pääasiassa 20-luvun klassisismia. 1930-luvulle tultaessa Borgin suunnittelu muuttui kuitenkin asteittain pelkistetymmäksi ja klassistiset aiheet alkoivat kadota rakennusten julkisivuista. Uudenaikaista oli myös Borgin kiinnostus arkkitehtuurin standardisoimiseen. Hän oli mukana toimikunnassa, joka tutki muun muassa sileiden vaneriovien sarjavalmistusta.
Borg kokeili itsekin sarjavalmisteisten ovien käyttöä esimerkiksi suunnitellessaan As. Oy Pohjois-Hesperiankatu 21:n. ”Töölön helmenä” tunnettu rakennus on pohjakaavaltaan U:n muotoinen vaaleaksi rapattu kolmifasadinen talo, joka sijaitsee keskeisellä paikalla Hesperian puiston vieressä. Se eroaa niin julkisivumateriaaliltaan kuin muotokieleltään suuresti Borgin edellisen vuosikymmenen suunnitelmista kuten As. Oy Sammonkatu 1:stä, jossa näkyy vaikutteita ajan kööpenhaminalaisesta asuinrakennusarkkitehtuurista. Sammonkatu 1:n massiivisen julkisivun tunnusmerkkejä ovat punatiilipinta, harjakatto ja 16-ruutuiset ikkunat sekä päätykolmion tyylitellyt rautaiset ristikoristeet. Rakennus muodostaa Runeberginkadulta päin katsottuna yhdessä kadun vastakkaisella puolella sijaitsevan As. Oy Helsingin Virkamiehen (Borg – Sirén – Åberg, 1924) kanssa Temppelinaukion kirkolle johdattavan porttiaiheen. Arkkitehtitoimisto Borg – Sirén – Åbergin suunnitteleman As. Oy Sammonkatu 1:n piirustukset on signeerannut K. Borg. Arkkitehti suunnitteli kyseiseen monumentaaliseen rakennukseen myös perheensä kodin ja tulevan toimistonsa.
Kaarlo Borg ehti suunnittelutyönsä ohella toimia myös muissa tehtävissä. Hän toimi Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuuriosaston assistenttina ja opetti Ateneumin Taideteollisuuskeskuskoulussa. Hän kuului Arkkitehti-lehden toimituskuntaan, toimi luottamustehtävissä Arkitektklubbenissa ja Suomen Arkkitehtiliiton hallituksessa. Kaarlo Borg toimi myös Suomen arkkitehtiliiton edustajana monissa arkkitehtikilpailuissa.
Arkkitehtuurimuseolla (ent. Suomen rakennustaiteen museo) on pieni kokoelma Kaarlo Borgin piirustuksia. Eri tahoilta saatu kokoelma käsittää Töölön asuinrakennusten ohella esimerkiksi eduskuntatalon kilpailun ehdotuksen vuodelta 1924. Piirustukset ovat lähinnä kopioita.