K. A. Wrede

18.09.1859, Anjala - 25.05.1943, Helsinki

Karl August Wrede kirjoitti ylioppilaaksi 1877 ja opiskeli tämän jälkeen vuoden Helsingin Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa. Hän siirtyi kuitenkin jo vuoden kuluttua Dresdenin Polyteknilliseen opistoon, josta hän 1882 valmistui arkkitehdiksi ja palasi Suomeen.

Opiskeluaikanaan Wrede matkusti Saksasta muihin Keski-Euroopan maihin. Valmistumisensa jälkeen hän teki 1885-86 vuoden kestäneen opintomatkan, jonka hän aloitti Ruotsista. Sitä seurasivat Tanska, Saksa, Hollanti, Belgia, Ranska ja Italia.

1883 Wrede nimitettiin Yleisten rakennusten ylihallituksen ylimääräiseksi arkkitehdiksi. Hän erosi virastaan 1887, mutta palasi takaisin toimeen 1893. Ensimmäisinä vuosina hän työskenteli Viipurin lääninrakennuskonttorissa ja valvoi mm. Viipurin suomalaisen reaalilyseon rakennustöitä. Vuonna 1896 hän sai siirron Helsinkiin Uudenmaan läänin rakennuskonttoriin. Wrede toimi konttorin vt. esimiehenä useaan eri otteeseen vuoteen 1918 asti.

1800-luvun lopulla Wrede osallistui kahteen tärkeään arkkitehtuurikilpailuun. 1887 hänet kutsuttiin kolmen muun arkkitehdin kanssa Säätytalon rajoitettuun kilpailuun, joka pidettiin kansainvälisen kilpailun jatkona, ja 1899 hän sai toisen palkinnon Turun kaupunginkirjaston kilpailussa nimimerkillä ”Ljus åt vårt folk”. Kirjasto toteutettiin Wreden ehdotuksen pohjalta.

Wreden kenties tunnetuin työ Helsingissä on nk. Vanha Kauppakuja Pohjoisesplanadin ja Aleksanterinkadun välissä. Tämä 1888 valmistunut rakennus tunnetaan edelleen ”Wreden pasaasina”, koska arkkitehti oli osakkaana ensimmäisessä rakennusvaiheessa. Julius Tallberg rahoitti toisen rakennusvaiheen, joka vamistui 1892.

Wrede suunnitteli myös monta huvila-, kartano- ja palatsirakennusta. Esimerkkeinä mainittakoon 1800-luvun lopulla piirretty Sinebrychoffin palatsi Helsingin Hietalahdessa (purettu 1927) ja Nottbeckin palatsi Tampereella. Hän suunnitteli Sinebrychoffille myös puisen päärakennuksen ja toistakymmentä muuta rakennusta Espoon Karhusaaren maatilalle.

1900-luvun alussa, uskonnollisen murroksen jälkeen, Wrede piirsi Helsinkiin useita kirkollisten yhteisöjen toimitiloja sekä Diakonissalaitoksen sisarkodin, kirkon ja talousrakennuksen Eläintarhan alueelle.

Arkkitehtuurimuseon Wrede-kokoelma sisältää lähinnä luonnoskirjoja. Hänen muutamat harvat arkkitehtuuripiirustuksensa ovat hyviä esimerkkejä 1800-luvun lopun piirustustekniikasta. Ne ovat hyvin selkeitä, mustalla tussilla, viivoittimella ja vetopiirtimellä tehtyjä ”ääriviivapiirustuksia”. Esimerkkeinä voi mainita Inkeroisiin suunnitellun Karlstorpin perspektiivipiirustuksen sekä Turun kaupunginkirjaston piirustukset.

Wreden luonnoskirjat sisältävät enimmäkseen lyijykynäpiirustuksia. Luonnoskirjaa on käytetty siellä, missä nykyisin käytettäisiin kameraa. Luonnoskirjojen lisäksi kokoelmaan kuuluu joukko suurikokoisia valokuvavedoksia, mm. hänen omasta ateljeestaan Wreden talosta Pohjoisesplanadin varrella. Tällaiset 1800-luvun ateljee-kuvat ovat meillä todellisia harvinaisuuksia.