Jarl Jaatinen

13.08.1914, Raahe - 23.02.1940

Jarl Gustaf Hjalmarsson Jaatinen oli lupaava arkkitehtilahjakkuus, jonka ura jäi kuitenkin sodan takia valitettavan lyhyeksi. Jaatinen kaatui talvisodassa 25-vuotiaana konekiväärijoukkuneen johtajana. Hän ehti silti jättää jälkensä suomalaisen arkkitehtuurin historiaan monilla mielenkiintoisilla suunnitelmillaan sekä yhdellä toteutuneella työllään. Hänen ainoa toteutunut suunnitelmansa oli äidilleen suunnittelemansa huvila, Villa Jaatinen (1939) – moderni funktionalistista muotokieltä noudatteleva rakennus Helsingin Kulosaaressa.

Jarl Jaatinen oli lupaava arkkitehti ja pidetty seuramies. Hän osasi soittaa saksofonia ja häntä kutsuttiin lempinimellä ”Carles”. Hän valmistui Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1938 ja jo opiskeluaikana hänen piirustustaitoaan ihailtiin ja ideoitaan arvostettiin. Diplomityönään hän suunnitteli ylioppilaskylän Pitäjänmäelle. Opiskelunsa ohella Jaatinen työskenteli arkkitehti Jussi Paatelan toimistossa. Hän jatkoi alkanutta uraansa Alvar Aallon toimistossa, missä hän osallistui avustajana esimerkiksi Villa Mairean suunnitteluun. Vuonna 1939 hän avioitui näyttelijätär Märta Laurentin kanssa. Pariskunta sai pojan, joka syntyi viikko Jaatisen kaatumisen jälkeen.

Teknillisessä korkeakoulussa Jaatisen lähin opettaja oli Hilding Ekelund, joka sittemmin suunnitteli myös oppilaansa sankarihautakiven. Ekelund toimi todennäköisesti Jaatisen monien koulutöiden ohjaajana. Ekelund tunnettiin arkkitehtina erityisesti 1920-luvun klassisismistaan, mutta Jaatinen oli omaksunut omaan suunnitteluunsa osin ulkomailla näkemänsä funktionalismin. Hän toteutti funktionalismiaan omaleimaisella huolellisuudella ja tyylikkyydellä. Äidilleen suunnittelemansa yksityistalon lisäksi Jaatinen ehti laatia muun muassa loistohuvilan ja vuokra-asunnon suunnitelmat. Hän suunnitteli myös yhteiskoulurakennusta ja taidemuseota Viipuriin.

Jarl Jaatinen ehti alkaneen uransa aikana osallistua muutamiin kilpailuihin. Hän oli esimerkiksi mukana arkkitehtiryhmässä, joka voitti kolmannen palkinnon Tallinnan keskussairaalan kilpailussa. Kolmannen palkinnon hän voitti niinikään Pariisin vuoden 1937 maailmannäyttelypaviljongin kilpailussa. Jaatinen haki inspiraatiota funktionalismiinsa myös ulkomailta. Hän teki opintomatkoja Skandinaviaan ja Pariisiin, ja kun Alvar Aallon toimisto voitti New Yorkin maailmannäyttelykilpailussa kolmoisvoiton, oli Jaatinenkin mukana yhden kilpailuehdotuksen laatineessa suunnitteluryhmässä. Myöhemmin hän myös matkusti New Yorkiin, missä samalla toimi paviljongin rakennustyön valvojana.

Jarl Jaatinen oli innovatiivinen ja lahjakas nuori arkkitehti, jonka urasta olisi olosuhteiden salliessa kehittynyt mahdollisesti yksi suomalaisen rakennustaiteen historian tunnetuimmista. Muistokirjoituksessa (Arkkitehti 1940, nro 1-2) häntä muisteltiinkin ahkerana, idearikkaana ja työlleen omistautuneena nuorukaisena, jonka kaatuminen jäi ”monelle sodan katkerimmaksi muistoksi”.

Arkkitehtuurimuseolla on originaalikokoelmassaan Jaatisen koulutöiden ohella hänen ainoan toteutuneen suunnitelmansa Villa Jaatisen piirustuksia.