Esko K. Mäkelä

12.05.1926, Kristiinankaupunki - 06.05.1968, Helsinki

Esko Kalevi Mäkelä kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta vuonna 1945 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1954. Arkkitehtinä Mäkelä teki merkittävimmän työnsä teollisuusrakennusten suunnittelijana.

Opiskeluaikanaan Mäkelä työskenteli Ilmari Niemeläisen (1948–52) ja Einari Teräsvirran (1952–53) toimistoissa. Mäkelä toimi vuonna 1949 Niemeläisen ja Teräsvirran pääavustajana Eteläranta 10 arkkitehtuurikilpailussa, jossa työryhmän ehdotus sijoittui kolmanneksi. Mäkelä perusti oman toimistonsa vuonna 1954, ja avoimen yhtiön Arkkitehtitoimisto Esko K. Mäkelän vuonna 1958 Mäkelän puolison, kansakouluopettaja Sirkka Elimäen (1928–2019), liittyessä yhtiökumppaniksi.

Yksi Mäkelän uran tunnetuimmista töistä on hänen itsenäisen suunnittelu-uransa aloittanut Amer-Tupakka Oy:n tehdas- ja asuinalue Hyrylässä Tuusulassa. Kokonaisuus käsittää sahanteräkattoisen tehdasrakennuksen (1955) lisäksi asuinrakennuksia sekä lukuisia tuotantorakennuksia (1954–1965). Tehdasalue edustaa puhdaspiirteistä ja korkealaatuista 1950-luvun teollisuusrakentamista. Alue on määritelty merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, ja itse tehdasrakennus on suojeltu. Mäkelän uran muita huomattavia töitä ovat Jyväs-Hyvän tehdas Jyväskylässä (1958), Orion Oy:n teollisuusalue Mankkaalla (1962) ja Mainos-tv:n toimitalo Pasilassa (1967).

Lyhyeksi jääneestä urastaan huolimatta Mäkelä oli tuottelias arkkitehti ja ehti suunnitella toistasataa rakennusta. Keskeisen osan Esko K. Mäkelän arkkitehtiurasta muodostavat hänen suunnittelemansa teollisuuden ja liike-elämän rakennukset. Näihin lukeutuvat muun muassa Rauta Oy:n Pietarsaaren liikerakennus (1961), Polar-rakennus Oy:n Lauttasaaren liike- ja toimistorakennus (1965) ja Helsingin Talouskauppa Oy:n Pitäjänmäen keskusvarasto (1965). Talous-Osakekaupalle Mäkelä suunnitteli lukuisia rakennuksia Helsinkiin, Lahteen, Turkuun ja Tampereelle, Kansallis-Osake-Pankille hän suunnitteli useita maaseutukonttoreita asuinrakennuksineen sekä Helsingin ATK-talon (1963). Mäkelä suunnitteli myös muutamia koulurakennuksia, esimerkiksi Espoon Båtvikin kansakoulun (1956) ja Tuusulan yhteiskoulun (1960, laajennus 1966). Lisäksi hän suunnitteli toistakymmentä huvilaa ja asuinrakennusta.

Mäkelän viimeisiin töihin kuuluvat Espoon keskuspaloasema (1968) sekä Rakennushallituksen tilaama Rauman Seminaarin työpajarakennus (1970–71). Seminaarin työpajarakennuksen (nyk. Teknika-rakennus) toteutuksen suunnittelivat arkkitehdit Timo Jokinen ja Jussi Tanska, jotka jatkoivat Arkkitehtitoimisto Esko K. Mäkelän toimintaa Mäkelän kuoltua äkillisesti vuonna 1968.

Opiskeluajoistaan lähtien Mäkelä omisti aikaansa erityisesti teekkaritoiminnalle. Hän toimi muun muassa Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan (TKY) hallituksessa, Pyöreän Tornin Killan jäsenenä ja kuvitti teekkareiden julkaisuja. Mäkelä osallistui ensimmäiselle sodan jälkeen järjestetylle arkkitehtiylioppilaiden opintomatkalle Italiaan vuonna 1949. Hän oli myös aktiivisesti mukana Teekkarikylän rakennustehtävissä ja toimi myöhemmin jäsenenä Dipolin arkkitehtuurikilpailun palkintolautakunnassa ja rakennustoimikunnassa. Lisäksi hän laati TKY:n Helsingin kiinteistön ja Polin kokonaissuunnitelman, josta toteutuivat Polin saneeraustyö ja Albertinkatu 36:n uudisrakennus (1967). Ansioistaan TKY:ssa Mäkelälle myönnettiin ylioppilaskunnan korkein kunniamerkki, ”Pro Teekkari”, Dipolin vihkiäisissä vuonna 1966.

Alallaan aktiivinen arkkitehti kuului Suomen arkkitehtiliittoon, Espoon asemakaavalautakuntaan ja Suomen Teknillisen Seuraan, jossa Mäkelä osallistui aktiivisesti seuran arkkitehtikillan toimintaan. Teollisuusrakennusten suunnittelulle omistautunut arkkitehti myös luennoi teollisuus- ja varastorakennusten suunnittelusta. Lisäksi Mäkelä kirjoitti artikkeleita ja kirja-arvosteluita ammattijulkaisuihin, kuten Teknilliseen Aikakauslehteen ja Teollisuussanomiin, ja toimi Helsingin teknillisessä koulussa deskriptiivisen geometrian opettajana (1952) ja Teknillisessä korkeakoulussa huoneenrakennusopin erikoisopettajana (1967–68).

Arkkitehtuurimuseossa on vuonna 2020 lahjoituksena saatu Mäkelän piirustuskokoelma. Kokoelma ajoittuu Mäkelän oman toimiston ajalle (1954–68) ja sisältää muun muassa Amer-Tupakka Oy:n tuotantolaitosten, Espoon Båtvikin kansakoulun ja Espoon keskuspaloaseman piirustukset.

Kirjoittaja: Ronja Pihkanen


Julkaistu 8.4.2021