Einar Sjöström
15.04.1882, Iisalmi - 24.06.1923, Helsinki
Einar Sjöström yhdistetään usein arkkitehti W.G. Palmqvistiin, jonka kanssa hänellä oli menestyvä yhteinen arkkitehtitoimisto. Sjöström ehti suunnitella lyhyeksi jääneellä urallaan rakennuksia myös itsenäisenä arkkitehtina. Hänen keskustelua herättäneimpiä töitä oli Suomenlinnan kirkon muutossuunnitelmat 1920-luvulla. Einar Sjöström oli uusrenessanssiarkkitehti Frans Anatolius Sjöströmin veljenpoika ja kuvataitelija Wilho Sjöströmin veli.
Einar Johannes Sjöström syntyi Iisalmessa Keski-Suomessa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta ja kirjautui Polyteknilliseen opistoon vuonna 1900. Sjöström opiskeli samalla vuosikurssilla monien muiden sittemmin nimekkäiksi tulleiden arkkitehtien kanssa. Hänen opiskelutovereihinsa kuuluivat muun muassa Birger Brunila ja Wäinö Palmqvist, joista jälkimmäisen kanssa Sjöström myöhemmin työskenteli.
Opiskeluaikanaan Sjöström tunnettiin taiteellisesti lahjakkaana ja jäyhän huumorintajun omaavana kurssitoverina. Hänen opettajinaan toimivat muun muassa arkkitehdit Usko Nyström ja Onni Törnqvist (myöh. Tarjanne) sekä professori Gustaf Nyström. Nuorten arkkitehtien erityisessä suosiossa oli klassista arkkitehtuuria opettanut Usko Nyström, jonka oma tuotanto painottui jugendtyyliä noudatteleviin kivirakennuksiin. Vastoin opettajiensa Onni Törnqvistin kansallisromanttisia ja Gustaf Nyströmin eklektistä arkkitehtuuria, nuoret oppilaat alkoivat omaan suunnitteluunsa omaksua jo uudenaikaisempia tyylipiirteitä. Einar Sjöströmin arkkitehtuuri edusti vielä pitkälti jugendia, mutta arkkitehti oli avoin myös uudemmille suuntauksille ja 1910-luvun mukanaan tuomille ihanteille. Sjöström sovelsi arkkitehtuurissaan mm. uusia rakennustekniikoita ja –materiaaleja.
Einar Sjöström suoritti Polyteknillisessä opistossa diplomitutkinnon ja valmistui arkkitehdiksi vuonna 1906. Hän hoiti valmistumisensa jälkeen muun muassa professori Gustaf Nyströmin opetusvelvollisuutta tämän ollessa vapaalla. Vuonna 1910 hän perusti yhteisen toimiston opiskelutoverinsa W.G. Palmqvistin kanssa, mikä toimi vuoteen 1919 saakka.
Arkkitehtitoimisto Palmqvist & Sjöström saavutti mainetta muun muassa lukuisissa arkkitehtuurikilpailuissa. Kilpailuehdotusten pohjalta toteutettiin muun muassa Helsingin Etu-Töölöön rakennettu Pohjalaisten osakuntatalo Ostrobotnia (1912), jonka pääsuunnittelijana toimi Sjöström, sekä Tampereen hautauskappeli (1913). Toimiston näyttävimpiä suunnitelmia olivat myös Aatran talo (1911) Mikonkatu 19:ssä, Mercatorin talo Yrjönkatu 27:ssa (1912) eli nykyinen Amos Anderssonin taidemuseo sekä Lackmanin liike- ja asuintalo (1913) Mikonkatu 11:ssä – kaikki edellä mainitut Helsingissä. Toimisto suunnitteli monien kaupunkirakennusten lisäksi myös asuinrakennuksia ja huviloita maaseudulle, joskin sen painopisteenä voidaan pitää liikerakennusarkkitehtuuria.
Vuonna 1923 Sjöström voitti ensimmäisen palkinnon Puolustusministeriön insinööriosaston järjestämässä Suomenlinnan kirkkokilpailussa, jossa oli tarkoitus muuttaa entisen Alexander Nevskin kirkkona tunnetun rakennuksen julkisivut eleettömämmiksi luterilaisen kirkon vaatimusten mukaan. Kilpailun seurauksena kirkosta poistettiin pääkupolin sipuli ja neljä pienempää kupolitornia hävitettiin kokonaan. Päätornin muoto vaihdettiin niin ikään pyöreästä neliskulmaiseksi, ortodoksien ornamentiikka peitettiin ja seinät rapattiin sileiksi. Muutostyön seurauksena kirkon ja Suomenlinnan ilme muuttui olennaisesti. Kirkko toimi vuosikymmeniä puolustusvoimien varuskuntakirkkona, kunnes1960-luvulla luovutettiin Helsingin evankelis-luterilaiselle seurakunnalle. Muutostyö on herättänyt keskustelua puolesta ja vastaan. Sjöströmin suunnitelma oli ajan tilanteeseen ja rakennuksen käyttöhistoriaan suhteutettu harkittu tuotos, joka valittiin toteutettavaksi monien muiden ehdotusten joukosta.
Sjöström jäi arkkitehtina vähemmän tunnetuksi kuin yhtiökumppaninsa Palmqvist. Tämä johtui hänen lyhyeksi jääneestä urastaan – Sjöström oli kuollessaan vasta 41-vuotias. Ammattikunta tunsi hänet suoramielisenä kollegana ja tinkimättömänä perusteellisena suunnittelijana, jonka tuotannossa näkyi pohjoismainen muodon ja aineen aitous sekä pyrkimys rakennustaiteen todenmukaisuuteen. Sjöström liittyi ammattikunnan toimintaan myös vapaa-aikanaan. Hän oli mukana esimerkiksi Suomen arkkitehtiliiton ja Arkkitehtikillan toiminnassa niiden toiminnan alkuaikoina.
Arkkitehtuurimuseolla on kokoelmissaan Kuopion korttelimuseosta saatuja Einar Sjöströmin piirustuksia. Kokoelmassa on originaalipiirustus mm. Suomenlinnan kirkon muutostyöstä sekä muutamia piirustuksia Oopperatalon kilpailuehdotuksesta vuodelta 1921. Palmqvist & Sjöströmin toimiston yhteisiä piirustuksia museolla oli entuudestaan muutama ja museo sai mittavan uuden lahjoituksen arkkitehti W.G. Palmqvistin piirustuksia vuonna 2009, jonka yhteydessä saatiin myös lisää heidän yhteisen toimistonsa piirustuksia.