Ahti Korhonen

02.04.1921, Helsinki - 25.04.2010, Helsinki

Ahti Aapo Korhonen syntyi Helsingissä professori Ville Vihtori Korhosen perheeseen. Hänellä oli nuorempi veli Esko Korhonen, joka isoveljensä tavoin ansioitui asuinrakentamiseen erikoistuneena arkkitehtina. Ahti Korhonen kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta lyseosta vuonna 1939. Hän ehti kirjautua Teknilliseen korkeakouluun vielä samana syksynä ennen Talvisodan syttymistä. Sodat lykkäsivät opintoja, minkä takia valmistuminen viivästyi muutamalla vuodella. Vuonna 1948 Korhonen valmistui viimein arkkitehdiksi.

Korhonen teki opintomatkoja Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan, Sveitsiin, Ranskaan, Italiaan ja Lähi-itään sekä Egyptiin. Valmistuttuaan hän työskenteli suunnittelijana Aarne Hytösen ja Risto-Veikko Luukkosen arkkitehtuuritoimistossa vuosina 1948-1954, missä osallistui avustajana esimerkiksi Eteläsataman tullipaviljongin eli Olympiaterminaalin (1953) suunnitteluun. Tuona aikana hän kuitenkin suunnitteli jo itsenäisesti. Oman toimistonsa hän perustikin jo vuonna 1950. Korhosen itsenäisesti toteutetuista töistä 1950-luvun alussa mainittakoon esimerkiksi hänen yhdessä veljensä Esko Korhosen kanssa suunnittelema As. Oy Ekonomitalo Helsingin Lauttasaaressa, mikä valmistui vuonna 1952. As. Oy Ekonomitalo on kolme punatiilistä rivitaloa ja kaksi kerrostaloa käsittävä rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas kokonaisuus, joka edustaa 1950-luvun eleganttia asuinarkkitehtuuria esimerkillisesti. Samankaltainen kodikkuus, jonka arkkitehdit aikaansaivat Ekonomitalossa mm. puutarhamaisella ympäristösuunnittelulla (puutarha-arkkitehtina toimi Nils Orénto), sisätilojen sisustusratkaisuilla sekä laadukkailla materiaaleilla, näkyi Ahti Korhosen asuinrakennusarkkitehtuurissa myös myöhemmin.

Vuonna 1954 Korhonen perusti yhteisen toimiston arkkitehti Erik Kråkströmin kanssa, joka toimi vuosina 1954-1966. Yhdessä Kråkströmin kanssa Korhonen laati mm. aluesuunnitelmia, joista esimerkkeinä ovat asuinaluesuunnitelma Espoon Matinkylään (1958-1967), Vaasan yleiskaava ja keskeisten osien asemakaava (1960-1968), Raahen keskustasuunnitelma (1961-1964) sekä Espoon Lähderannan asuntoalueen suunnitelma (1961-1966). Lähderantaan Korhonen suunnitteli myös tyyppitaloja. Yhteisen toimiston nimissä Korhonen ja Kråkström suunnittelivat myös teollisuusrakennuksia kuten Oy Kaukas Ab:n sahan ja vaneritehtaan (1955-1959) Lauritsalaan, jonka pulpettikattoisen kuivaamon rakenteet oli muurattu tiilestä ja välivarastot toteutettu uudenaikaisesti alumiinirakenteisina.

Arkkitehtitoimisto Erik Kråkström – Ahti Korhosen nimissä Korhonen suunnitteli myös esimerkiksi kolme kerrostaloa ja yhden rivitalon käsittävän As. Oy Ritokalliontien Helsingin Munkkiniemeen sekä Herttoniemen yhteiskoulun (1957) vanhan osan. As. Oy Ritokalliontie 8–16:n (1956-1957) suunnittelussa Korhonen keskittyi kokonaisuuteen samoin kuin Ekonomitalon suunnittelussakin. Hän panosti siten myös esimerkiksi asuntojen sisätilojen suunnitteluun. As. Oy Ritokalliontie 8–16 oli kuitenkin rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan Ekonomitaloa modernimpi. Pulpettikattoiset betonirunkoiset rakennukset oli verhoiltu punatiilellä ja rapattu osin valkoiseksi; julkisivuja piristivät myös lasitiilistä muuratut yksityiskohdat.

Vuodesta 1963 lähtien Korhonen laati suunnitelmia lähinnä oman toimistonsa nimissä suunnitellen esimerkiksi kirkkoja kuten Keravan kirkon ja seurakuntakeskuksen (1961-1968) sekä Maunulan kirkon (1975-1978). Korhonen jatkoi yhdyskuntasuunnittelua lopun uraansa työstäen mm. Keravan Kurkelan alueen asemakaavan (1964-1969) sekä Lapuan yleis- ja asemakaavan (1964-1976). Hän aloitti opetustyön Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla jo vuonna 1961. Vuosina 1965-1973 hän toimi korkeakoulun kaupunkisuunnittelun apulaisprofessorina, hoiti vuosina 1973-1975 professorin virkaa ja nimitettiin viimein professoriksi 1975. Hän toimi professorina aina vuoteen 1988 saakka.

Ahti Korhonen on ollut ammattikunnan aktiivinen jäsen myös vapaa-aikanaan. Hän on toiminut esimerkiksi Suomen arkkitehtiliiton hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana sekä Yhdyskuntasuunnittelun seuran jäsenenä.

Arkkitehtuurimuseolla on useita Erik Kråkströmin lahjoituksen yhteydessä saatuja Arkkitehtitoimisto Kråkström – Korhosen originaalipiirustuksia.

Lue lisää Ahti Korhosesta kaavoittajana Museoviraston Rakennettu hyvinvointi -sivustolla