Aarno Ruusuvuori
14.01.1925, Kuopio - 23.02.1992, Helsinki
Aarno Emil Ruusuvuori kirjoitti ylioppilaaksi 1943 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1951. Hän teki useita opintomatkoja Pohjoismaihin sekä Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Hän matkusti myös kauemmaksi – 1950-luvun lopulla Yhdysvaltoihin ja 1960-luvun alussa Intiaan.
Ruusuvuori työskenteli eri arkkitehtitoimistoissa 1947-52. Hän perusti oman arkkitehtitoimiston 1952 ja työskenteli tuolloin lisäksi Arkkitehti-lehden toimittajana ja vuosina 1956-57 lehden päätoimittajana. Hän opetti arkkitehtuuria TKK:ssa lehtorina 1960 lähtien, vt. professorina 1962-63 ja professorina 1963-66. Aarno Ruusuvuori johti Suomen rakennustaiteen museota (nyk. Arkkitehtuurimuseo) vuosina 1975-78 sekä 1983-88. Hän toimi taiteilijaprofessorina 1978–83.
Aarno Ruusuvuori oli tiukka modernisti, joka tuli tunnetuksi pelkisteisistä betonirakennuksistaan. Kansainvälinen läpimurtotyö oli 1961 valmistunut Hyvinkään kirkko ja seurakuntakeskus. Vaasan Huutoniemen kirkko ja seurakuntakeskus valmistuivat 1964, Tapiolan kirkko ja seurakuntakeskus Espooseen seuraavana vuonna. Hyvinkäälle vuonna 1972 valmistunut Rauhanummen siunauskappeli hautausmaineen sekä uusi seurakuntakeskus 1980-luvun puolivälistä ovat nekin Ruusuvuoren käsialaa.
Ruusuvuori käytti raakaa betonia myös asuinrakennuksessa, 1962 Helsinkiin valmistuneessa Merimiehenkatu 32:ssa. Sama materiaali sopi teollisuusrakennuksiin, joista tunnettuja ovat Kirjapaino Weilin & Göösin talo Espoossa ja Marimekon painotalo Helsingissä. Weilin & Göösin talo valmistui kahdessa vaiheessa 1964 ja 1967 ja palvelee nykyisin weegee-talon nimellä museorakennuksena. (Rakennuksen laajennusosan 1974 suunnitteli Bertel Ekengren.) Marimekon 1967 valmistunut painotalo on purettu. Pieni mutta tärkeä kohde on Mikkelin Poliisitalo vuodelta 1968.
Toimistoja ja julkisia rakennuksia edustavat Roihuvuoren kansakoulu, joka valmistui 1967, Kluuvin virastotalon uudistus seuraavalta vuodelta sekä Paragonin 1973 valmistunut toimistorakennus Helsingissä. Helsingin kaupungintalon ja koko Leijona-korttelin uudistaminen sekä osittainen entistäminen olivat pitkäaikainen työ, joka kesti 1970-1988.# #Betonin ohella Ruusuvuori käytti myös puuta. Kokeellisen puurakentamisen esimerkki oli 1968 valmistunut elementtirakenteinen nk. Marisauna. Siinä samoin kuin 1980-luvulla suunnitelluissa lomarakennuksissa Ruusuvuori toi esiin puun ja lasin herkkyyden.
Arkkitehtuurimuseo (ent. Suomen rakennustaiteen museo) sai Aarno Ruusuvuoren piirustuskokoelman 2006 lahjoituksena Anna Ruusuvuorelta.