Arkkitehtuurin monet tarinat

Teksti: Jemina Lindholm

Miten syntyi Arkkitehtuurin monet tarinat? Haluamme tässä how-to-artikkelissa valottaa hankkeen lähtökohtia hyvin käytännöllisellä tasolla ja näin jakaa kaikille asiasta kiinnostuneille tarkan kuvauksen saamistamme konkreettisista opeista, hetkistä, jolloin päätimme muuttaa suuntaa sekä oivalluksista, joita teimme matkan varrella.

Prosessin yhteenveto

Arkkitehtuurin monet tarinat oli Arkkitehtuurimuseon hanke, joka toteutettiin vuosina 2021–2023 Museoviraston myöntämän avustuksen turvin. Ammatillisten museoiden innovatiivisia hankkeita varten tarkoitettu avustus oli suuruudeltaan 21 000 euroa. Hankkeen kaksi keskeistä kysymystä olivat alusta asti: Kenen tarinoita kerromme, kun kerromme tarinoita suomalaisen arkkitehtuurin historiasta? Mitä on vielä jäänyt kertomatta?

Arkkitehtuurimuseo lähti etsimään yhdessä mukaan kutsuttujen yhteisöjen kanssa tapoja rikastuttaa museon kertomia tarinoita näkökulmilla, jotka eivät vielä olleet edustettuina museossa. Alustana tälle keskustelulle toimi Arkkitehtuurimme vuosikymmenet -näyttely museon kolmannessa kerroksessa. Hanke sai päätöksensä maaliskuussa 2023, kun Arkkitehtuuri kuuluu kaikille -podcast-sarja, näyttelyyn lisätty komentoiva kerros ja verkkojulkaisu julkaistiin. Verkkojulkaisu tosin päivittyy sovitusti vielä kevään 2023 aikana.

Hankkeen budjetti

• Tulot:
  • Museoviraston myöntämä avustus ammatillisten museoiden innovatiivisille hankkeille 21 000 €
  • Arkkitehtuurimuseon oma rahoitus 11 550 €
• Kulujen jakautuminen:
  • Projektityöntekijä 35 %
  • Tutkimus ja arviointi 13 %
  • Podcast-sarja ja haastattelut 31%
  • Verkkojulkaisu 5 %
  • Näyttelykommentointi 9 %
  • Julkistustilaisuus 7 %

Rahoitusta hankkeelle haettiin vuoden 2020 alussa. Pääasiallisena tavoitteena oli ydinprosessien uudistaminen osana Arkkitehtuurimuseon kokonaisvaltaista pysyvän näyttelyn uudistusta. Laajemmasta kokonaisuudesta museon kolmanteen kerrokseen aikanaan tiivistetty Arkkitehtuurimme vuosikymmenet -näyttely oli sekä sisällöllisesti että näyttelyteknisesti päivittämisen tarpeessa, mikä oli todettu mm. käyttäjäpalautteiden perusteella. Päivittämisen yhteydessä nähtiin oiva mahdollisuus omien toimintatapojen perusteelliseen tarkasteluun ja uudenlaisten työskentelytapojen kokeiluun. Niinpä ydinprosessien uudistaminen nousi hankkeen keskiöön.

Museon näyttelysisällöissä korostuvat museon omien arkkitehtuuriasiantuntijoiden ja muiden ammattilaisten panos. Tämän rinnalle haluttiin tuoda mm. käyttäjien näkökulmaa ja osallistavampia työskentelytapoja. Erityisesti museon henkilökunnan ulkopuolisten yleisöjen ja yhteisöjen näkökulmia haluttiin nostaa hankkeessa esiin. Ydinprosessien ja pysyvän näyttelyn uudistamisen tarkoituksena oli siis vastata museon henkilökunnan ja käyttäjien – ja potentiaalisten uusien käyttäjien – tarpeisiin ja toiveisiin.

Vuosi 2020 oli suurten muutosten aikaa niin maailmanlaajuisesti kuin Arkkitehtuurimuseon tasolla: koronaviruspandemian kurimuksessa saimme tiedon uuden arkkitehtuuri- ja designmuseohankkeen etenemisestä sekä uuden museonjohtajan. Muutoksista ja uusista tulevaisuuden suunnista johtuen pysyvän näyttelyn kokonaisvaltaisesta uudistamisesta luovuttiin. Tämä tarkoitti Arkkitehtuurin monet tarinat -hankkeelle sitä, että rahoitusta varsinaisen näyttelyn tekemiseen ei olisi tulossa. Koska rahoitusta oli haettu ja myönnetty ensisijaisesti siihen, miten uusi ydinnäyttely suunnitellaan ja toteutetaan, jouduimme heti hankekauden alussa miettimään kaiken uudelleen.

Varsinainen hanketyöryhmä perustettiin keväällä 2021. Päätimme toteuttaa hankkeen Arkkitehtuurimuseon palvelualueet (kulttuuriperintö ja tietopalvelut, näyttelypalvelut sekä yleisö- ja sidosryhmäpalvelut) ylittävänä yhteistyönä. Hankkeelle ei valittu varsinaista päällikköä tai johtajaa, vaan työskentelytapa päätettiin toteuttaa mahdollisimman demokraattisesti ja ilman hierarkioita työryhmän kesken. Jokainen työryhmän jäsen vastasi kuitenkin yhdestä hankkeen osa-alueesta, jotka olivat podcast-tuotanto, näyttely ja verkkojulkaisu.

Lähtökohtana työskentelylle olivat hankkeelle määritellyt yhteiset tavoitteet, joita kohti lähdimme neuvotellen ja oppien. Tärkeintä ei ollut niinkään tietty lopputulos, vaan prosessi ja ymmärrys siitä, että yhdessä suunnitellut ja toteutetut sisällöt löytävät kyllä muotonsa prosessin seurauksena. Niinpä hankkeen alkuperäistä suunnitelmaa, aikataulua ja budjettia täytyi päivittää. Prosessin aikana hankkeen etenemistä arvioitiin ja reflektoitiin jatkuvasti, ja hanketta myös määriteltiin uudelleen useampaan otteeseen. Hanketyöryhmä tapasi ja työskenteli tiiviisti eri kokoonpanoilla kahden vuoden ajan noin 1–2 viikon välein.

Hankkeen tavoitteet

• Hankkeen aikana kerätään tietoa Arkkitehtuurimuseoon liittyvistä esteistä, haasteista ja haaveista, joiden pohjalta yhteistyö erilaisten yhteisöjen kanssa voidaan aloittaa.
• Yhdessä mukaan kutsuttujen yhteisöjen kanssa suunnitellaan ja toteutetaan sisältöjä, jotka nostavat esille näkökulmia, jotka eivät tällä hetkellä ole Arkkitehtuurimuseossa edustettuina. Lähtökohtana tälle työskentelylle toimi Arkkitehtuurimuseon pysyvä näyttely Arkkitehtuurimme vuosikymmenet.
• Hankkeen aikana Arkkitehtuurimuseolle luodaan toimintamalli, joka mahdollistaa jatkossa tiiviimmän työskentelyn yhdessä yleisöjen ja eri yhteisöjen kanssa.

Arkkitehtuurin monet tarinat -hankkeen yhtenä lähtökohtana toimi ymmärrys siitä, että meillä ei ole eikä voi olla kaikkia tarvitsemiamme asiantuntijuuksia tai kokemuksia hankkeen tai ylipäänsä nykyajassa varteenotettavan museotoiminnan toteuttamiseen.

Hankkeen tutkimusvaiheessa työskentelimme yhteistyössä osallistavaan suunnitteluun erikoistuneen Femma Planning -toimiston kanssa ja selvitimme, mitä näkökulmia Arkkitehtuurimuseossa on esillä ja mitä näkökulmia puuttuu. Femma Planning mm. haastatteli museon työntekijöitä, kävi läpi olemassa olevaa museon kävijädataa ja fasilitoi työpajoja hanketyöryhmälle. Kaiken tämän pohjalta päädyimme valitsemaan joukon yhteisöjä ja järjestöjä, joiden kanssa jatkoimme työskentelyä hankkeen seuraavissa vaiheissa. Koko hankkeen arvioijana ja yleisempänä keskustelukumppanina toimi Kulttuuria kaikille -palvelu, jota tapasimme hankekauden aikana yhteensä kolme kertaa. Heidän arvionsa hankkeemme onnistumisesta on luettavissa hankkeen verkkojulkaisussa kesäkuussa 2023.

Alun perin olimme suunnitelleet, että yhteinen työskentely yhteisöjen kanssa toteutettaisiin työpajamuotoisten kokoontumisten sarjana. Tutkimusvaiheen päätyttyä päädyimme kuitenkin työpajatyöskentelyn sijaan haastattelemaan keskustellen eri yhteisöihin ja järjestöihin kuuluvia henkilöitä ja tallentamaan nämä keskustelut podcast-muotoon. Tähän päädyttiin, sillä arvelimme keskustelujen ja niiden suoran tallentamisen olevan hyvä tapa tuoda yhteisöjen ääntä konkreettisesti kuuluville. Ajattelimme sen lisäävän myös prosessin läpinäkyvyyttä. Hanketyöryhmän kesken hahmottelimme keskustelujen rungon ja laadimme sekä kaikille kutsutuille yhteisiä että keskustelukohtaisia haastattelukysymyksiä. Ennen varsinaisia keskusteluja käsittelimme ja muokkasimme sisältöjä yhdessä vieraiden kanssa. Lisäksi varasimme vieraille mahdollisuuden tutustua museon pysyvään näyttelyyn. Podcastin tuotannon ostimme ulkopuoliselta ArtLab-nimiseltä helsinkiläiseltä tuotantoyhtiöltä. Keskustelut nauhoitettiin Arkkitehtuurimuseon tiloissa loppukeväällä ja alkusyksyllä 2022.

Pysyvän näyttelyn suuremman uudistamisen sijaan päätimme toteuttaa näyttelyyn kommentoivan lisäkerroksen. Lähtökohdaksi kommentoinnille päätimme ottaa podcast-vieraiden kanssa käydyt keskustelut ja niistä poimitut sitaatit. Tämän vuoksi jaksosuunnittelussa ja vieraille esitettävissä kysymyksissä pyrittiin huomioimaan alusta asti myös näyttelyn tarpeet. Kommentoinnin laajuus hahmottui hankkeen edetessä. Resurssisyistä alkuvaiheiden varsin kunnianhimoisista suunnitelmista päädyttiin lopulta suppeampaan kokonaisuuteen.

Näyttelysisältöjä työstettiin curatoriumeissa eli kuratoriaalisen työryhmän kokouksissa. Mukana Arkkitehtuurin monet tarinat -työryhmän lisäksi olivat museon jokaisen palvelualueen esihenkilöt sekä museon art director, joka vastasi myös kommenttikerroksen lopullisesta ilmeestä. Curatorium-kokouksissa määriteltiin yhdessä näyttelyn tavoitteita ja pohdittiin uusien sisältöjen ja pysyvän näyttelyn yhteen sovittamista. Kokouksissa valittiin myös näyttelyyn tulevat sitaatit, jotka vielä lähetettiin vieraiden tarkistettaviksi ja hyväksyttäviksi. Myöhemmin ilmeni tarpeita sisältöjä täydentävälle ”lisäkuratoinnille”, jota tehtiin joustavasti ja keskustelevassa ilmapiirissa yhdessä podcast-vieraiden kanssa.

Podcast-sarjan ja näyttelykommentoinnin lisäksi halusimme täydentää kokonaisuutta verkkojulkaisulla. Julkaisussa avaamme hankeen taustoja, motiiveja ja kulkua sekä reflektoimme sen aikana oppimaamme. Museon ulkopuolisten kirjoittajien tekstit laajentavat podcastien ja näyttelykommentoinnin teemoja. Podcast-jaksoista ja teksteistä koostuva kokonaisuus jää myös saataville verkkoon. Hankkeen tulokset jatkavat näin elämäänsä senkin jälkeen, kun Arkkitehtuurimuseo muuttaa pois nykyisestä museorakennuksesta.

Korvaamaton osa koko hanketta oli projektityöntekijä Orlan Ohtonen, joka osallistui niin näkökulmien määrittelyyn, sisältöjen rajaamiseen, podcast-järjestelyihin, näyttelysuunnitteluun kuin verkkojulkaisun toteutukseenkin. Projektityöntekijän rekrytointi suunniteltiin ja toteutettiin Arkkitehtuurimuseon ensimmäisenä anonyymina rekrytointina. Kiinnitimme rekrytoinnissa erityistä huomiota siihen, että prosessi olisi hakijoiden näkökulmasta mahdollisimman sujuva ja avoin. Tiedotimme hakijoille asioiden etenemisestä koko prosessin ajan, ja myös rekrytointipäätöksestä ilmoitettiin avoimesti kaikille. Haastattelutilanteiden alussa käytimme reilusti aikaa museon ja hankkeen esittelyyn, jotta hakijoiden olisi mahdollisimman helppo kertoa omasta hankkeen kannalta olennaisesta osaamisestaan. Lisäksi kaikille haastatelluille lähetettiin henkilökohtaista palautetta haastattelun sujumisesta. Arkkitehtuurimuseon rekrytointitavasta, hakuilmoituksesta sekä haastattelumenettelystä saimme paljon hyvää palautetta.

Hankkeen tulokset

• Oppiminen ja prosessikuvaus
• Podcast-sarja
• Näyttelykommentointi
• Verkkojulkaisu
• Julkistamistilaisuus

Kahden vuoden hanketyöskentely synnytti museo-organisaation sisäistä oppimista ja lukuisia arvokkaita keskusteluita sekä työryhmän sisällä että kaikkien eri tavoin hankkeessa mukana olleiden henkilöiden ja tahojen kanssa. Hankkeen seurauksena syntyi podcast-sarja, verkkojulkaisu ja pysyvää näyttelyä kommentoiva kerros, jotka esiteltiin yleisölle julkistustilaisuudessa maaliskuussa 2023. Osana verkkojulkaisua laadittiin myös tämä koko hankkeen kattava prosessikuvaus. Toivomme, että hankkeen tuloksista on iloa ja hyötyä kaikille niihin tutustuville! Uskomme, että ne tarjoavat ajattelemisen aihetta ja työkaluja niin kollegoillemme museoalalla kuin meille itsellemmekin, kun matkaamme kohti uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota.

Prosessin vaiheet

Vaihe 1: Tutkimus

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Arkkitehtuurin monet tarinat -hanketyöryhmä osallistui kahteen Femma Planningin järjestämään “Arkkitehtuurimuseon puuttuvat näkökulmat” -työpajaan, joissa tarkasteltiin museon tämänhetkisiä sisältöjä. Femma Planningin fasilitoimana hanketyöryhmä pohti, mitä näkökulmia museosta puuttuu. Yhteisen tutkimusvaiheen ja työskentelyn pohjalta tehtiin päätökset siitä, mihin yhteisöihin ja järjestöihin otetaan yhteyttä.

Vaihe 2: Arviointi (jatkuva)

Hankkeen toisessa vaiheessa, hankekauden alussa, Kulttuuria kaikille -palvelu arvioi koko hankesuunnitelmaa ja antoityöryhmälle palautetta. Hanketyöryhmä suunnitteli ja toteutti arvioinnin pohjalta hankesuunnitelmaan muutoksia ja päivityksiä. Kulttuuria kaikille -palvelu arvioi hankkeen etenemistä uudelleen sekä hankekauden aikana että hankkeenpäätyttyä ja kommentoi, miten hankkeen tavoitteissa on onnistuttu.

Vaihe 3: Toteutus

Hankkeen kolmannessa vaiheessa toteutettiin haastattelut Femma Planningin työpajoissa määriteltyihin yhteisöihin ja järjestöihin kuuluvien henkilöiden kanssa. Haastattelujen lähtökohtana toimi Arkkitehtuurimme vuosikymmenet -näyttely. Kriteereinä kutsuttaville henkilöille oli se, että he kuuluvat sellaisiin yhteisöihin tai järjestöihin, joiden näkökulmia tai tarinoita ei Arkkitehtuurimuseon pysyvässä näyttelyssä ollut huomioitu. Haastatteluissa syntyneen materiaalin pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin podcast-sarja, verkkojulkaisu ja Arkkitehtuurimme vuosikymmenet -näyttelyn yhteyteen tuleva näyttelykommentointi Arkkitehtuurimuseon kolmanteen kerrokseen. Yleisön on mahdollista jatkaa kommentointia näyttelytilassa. Edellä mainittujen lisäksi suunniteltiin ja toteutettiin verkkojulkaisun ja näyttelykommentoinnin julkistustilaisuus, joka on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille.

Vaihe 4: Raportointi, palaute ja kehittäminen

Hankkeen neljännessä vaiheessa Arkkitehtuurimuseo raportoi ja dokumentoi hankkeen, kerää palautetta ja jatkaa osallistavan yleisöohjelman toteuttamista omakustanteisesti julkistustilaisuuden jälkeen. Hanketyöskentelyn ja palautteen pohjalta museon toimintaa on tarkoitus kehittää ja hankekauden aikana pilotoituja työskentelytapoja ja toimintamalleja ottaa käyttöön soveltuvilta osin museon nykyisessä sekä tulevassa toiminnassa uutena arkkitehtuuri- ja designmuseona.