Eläköön Wivi Lönn! -festivaali:
Keskustelu / Kenen sankaritarinoita kirjoitamme?
Sunnuntai 22.5.2022 klo 17–18.30 | Arkkitehtuurimuseo: iso näyttelysali, 2. krs
Kieli: suomi
Osallistuminen: 10/5/0 € / Museokortti | Keskustelutilaisuudessa on vapaita paikkoja – tervetuloa!
Millaisia sankaritarinoita tunnet? Eläköön Wivi Lönn! -festivaalin päätöskeskustelu nostaa valokeilaan pohdinnan sankaritarinoista. Millaiselta tarinat näyttävät yhdenvertaisuuden näkökulmasta? Kenellä on ollut pääsy historiamme kirjoihin ja millaisia strategioita se on edellyttänyt? Millaiset sankaritarinat ylipäätään tulevat kirjoitetuiksi, ja millaisista näkökulmista niitä kirjoitetaan? Entä millaisia uskomuksia liitämme sankareihin? Milloin tuttu tarina on aika tulkita ja kirjoittaa uudelleen? Panelistit valottavat aihetta taiteen, muotoilun, kirjallisuuden ja yhteiskunnan muutosten kautta.
Keskustelussa mukana
Leena Svinhufvud
Olen Designmuseon vastaava museolehtori ja työsarkaani on yleisötyö koko laajuudessaan tapahtumista muotoilukasvatukseen. Olen myös taidehistorian dosentti Helsingin yliopistossa, ja tutkijana olen perehtynyt erityisesti tekstiilisuunnittelun ja -taiteen historiaan. Juuri nyt työskentelen kehityshankkeissa, joiden yhteinen nimittäjä on pyrkimys kasvattaa osallisuutta museon sisältöihin ja tietotaitoon. Koen olevani empiristi, ja minua kiinnostaa tiedon rakentaminen ja rakentuminen.
Taru Anttonen
Olen Taru Anttonen, YTM ja tasa-arvoasiantuntija. Olen Naisasialiitto Unionin pitkäaikainen aktiivi ja entinen pääsihteeri, ja tällä hetkellä olen perhevapaalla Vihreiden Naisten pääsihteerin työstä. Toimin myös Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen jäsenenä. Sivutoimisena kirjailijana olen mm. toimittanut Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) -kirjan ja kirjoittanut siihen Wivi Lönnin tarinan.
Anna-Maria von Bonsdorff
Olen Anna-Maria von Bonsdorff, FT ja työskentelen Ateneumin taidemuseossa intendenttinä, erityisenä vastuualueenani ovat näyttelyt ja tutkimus. Viime vuosina olen työskennellyt kansainvälisten tutkimus- ja näyttelyhankkeiden kuraattorina ja projektinvetäjänä, esimerkkeinä Japanomania pohjoismaisessa taiteessa, Modigliani ja Frantisek Kupka. Olen erikoistunut 1800-luvun lopun ja 1900-alun kuvataiteeseen ja tutkinut naistaiteilijuutta. Viimeisimpiä näyttelyprojektejani ovat olleet Helene Schjerfbeck Lontoossa ja Ateneumissa sekä Magnus Enckell. Nyt työn alla ovat suomalainen uusimpressionismi, modernismin ajan taiteilijoiden kiinnostus keskiaikaan sekä kansainväliset hankkeet, joissa tutkitaan naistaiteilijoita.
Keskustelua moderoi
Arja-Liisa Kaasinen
Olen Arja-Liisa Kaasinen, TaM, kuvataideopettaja ja Arkkitehtuurimuseon Yhteistyöpäällikkö. Vastaan Arkkitehtuurimuseossa yleisötyön, museopedagogiikan, viestinnän ja palveluiden kokonaisuuksista. Olen mukana luomassa uutta A&DO Arkkitehtuurin ja muotoilun oppimiskeskusta yhteistyössä Designmuseon kanssa. Olen suuri yhteissuunnittelun ja dialogimenetelmien ystävä. Kuvataiteen ja taidehistorian opettajantyöni lisäksi olen opiskellut johtamisen erikoisammattitutkinnon ja toiminut luovien tiimien ja organisaatioiden johtamisen tehtävissä.
Osallistuminen
Keskustelutilaisuudessa on vielä vapaita paikkoja – tervetuloa ilman ennakkoilmoittautumista! Festivaaliliput lunastetaan Arkkitehtuurimuseon asiakaspalvelupisteessä saapumisen yhteydessä. Keskustelua koskeva ajankohtaisin tieto päivitetään tälle verkkosivulle.
Saavutettavuus ja terveysturvallisuus
Arkkitehtuurimuseo ei ole esteetön. Keskustelua ei tulkata tai tekstitulkata. Lisätietoja Arkkitehtuurimuseon saavutettavuudesta löydät tästä linkistä. Suosittelemme kasvomaskin käyttöä (koskee kaikkia yli 12-vuotiaita). Lisätietoja Arkkitehtuurimuseon terveysturvallisuudesta löydät tästä linkistä. Arkkitehtuurimuseossa on käytössä turvallisemman tilan periaatteet, joihin sitoudutaan kaikessa museon toiminnassa. Lisätietoja Arkkitehtuurimuseon turvallisemman tilan periaatteista löydät tästä linkistä.
Lisätietoja
Jemina Lindholm
Yleisötyövastaava
Arkkitehtuurimuseo
+358 45 7731 0476
jemina.lindholm@mfa.fi