TAPIOLAN VAIHEITA
Tapiola syntyi sodanjälkeisessä köyhässä Suomessa. Utopistinen ajatus laajasta puutarhakaupunkimaisesta asuntoalueesta ei olisi toteutunut ilman hankkeen eri osapuolten tahtoa ja selkeää yhteistä päämäärää.
Alue edustaa orgaanisen vapaata kaavoitustapaa, jonka puutarhakaupunkimaisen suunnittelun taustat ovat pääosin Englannissa, Yhdysvalloissa ja Saksassa. Suomeen vaikutteet kantautuivat paljolti Ruotsin kautta. Puutarhakaupungin varhainen keulahahmo meillä oli ollut Eliel Saarinen, ja suuntausta edisti Otto-I. Meurman kaavoitus- ja opetustoiminnallaan.
Näkymä Mäntytornin kattoterassilta etelään. (Foto: Troberg/Asuntosäätiö)
Suomen käyntikortiksi muodostuneella Tapiolalla oli esikuvan asema maamme lähiösuunnittelussa. Alue sai Asuntosäätiön toimesta pikkusiskon sekä Jyväskylän Viitaniemeen että Rovaniemen Korkalorinteelle.
Vuonna 2003 50-vuotta täyttänyt Tapiola on vuosikymmenien mittaan uudistunut etenkin keskustansa osalta, ja muutospaineet jatkuvat. Suomen kansallismaisemaksi noussut kokonaisuus viheralueineen ja rakennuksineen vaatii jatkuvaa asiantuntevaa huolenpitoa. Näin asukkaat ja muut alueen idyllistä luonnetta arvostavat voivat tulevaisuudessakin kokea puistoon kasvaneen kaupungin hienouden.