Kotiseutuyhdistysten tai kyläyhdistysten talot
Taloja alettiin perustaa vasta 1970-luvulla. Tarkoituksena oli pelastaa vanhoja koulurakennuksia tai muita perinnetaloja tai pitäjäntaloja. Hyvä esimerkki kotiseututalosta on arkkitehti Lars Sonckin 1897 Kuusankoskelle suunnittelema Kymin ruukin kansakoulu, joka siirrettiin myöhemmin kolmen kilometrin päähän ja muutettiin kotiseututaloksi. Kotiseututalot saattavat olla myös esimerkiksi vanhoja rautatieasemia.
Työväentalot
VPK:n talot ja työväentalot olivat pääsääntöisesti suurempia kuin muut seurantalot. Jälkimmäisiä rakennettiin paljon vuoden 1905 suurlakon jälkeen. Vuonna 1916 työväentaloja oli jo 940, enemmän kuin kirkkoja koko Suomessa. Turkuun 1889 valmistunut työväenyhdistyksen talo on oletettavasti Suomen vanhin. Turkuun valmistui sittemmin 1930-luvulla uusi funkistyylinen työväentalo, joka oli arkkitehti Ilmari Ahosen piirtämä. Tampereen vuonna 1900 rakennettu työväentalo oli ensimmäinen kivitalo. Helsingin Siltasaareen valmistui 1907 arkkitehti Karl Lindahlin suunnittelema komea graniittilinna, jossa toimii edelleenkin ravintola Juttutupa.
Karl Lindahl: Helsingin
työväenyhdistyksen talo 1907.
(Kuva: Simo Rista)
”Juttutupa” oli merkitty myös Gesellius-Lindgren-Saarisen toimiston 1904 tekemään suunnitelmaan Helsingin työväentaloksi. Vuonna 1926 rakennusmestari Heikki Siikonen laati tiettävästi ensimmäiset työväentalojen tyyppipiirustukset. Niitä soveltaen rakennettiin useita työväentaloja.
Työväenyhdistysten taloissa toimi usein myös urheiluseuroja ja jopa pankkien toimipisteitä. Taloissa oli myös kirjasto, lehtienlukusali ja ravintola. Sisällissodan aikana työväentalot toimivat punakaartien tukikohtina, mistä syystä valkoiset takavarikoivat ne sodan jälkeen. Rakennukset palautettiin sittemmin työväenyhdistyksille.
Maamiesseurojen talot
Maamiesseurojentalot ovat maaseudun neuvontajärjestön paikallisten jäsenyhdistysten toimitaloja. Seurat perustivat esimerkiksi meijereitä, hankkivat maanviljelyskoneita yhteiskäyttöön ja antoivat neuvontaa. Taloissa järjestettiin harrastustoimintaa ja tilaisuuksia. Maamiesseurojen taloja on rakennettu yhteensä 500, nykyään jäljellä on 400. Vanhimmat talot ovat 1800-luvulta, ne rakennettiin talkoilla. Seurojen taloja rakennettiin eniten heti Suomen itsenäistyttyä. Toinen huippukausi oli heti sodan jälkeen, kun asutustoiminta oli vakiinnuttanut ihmiset uusille asuinsijoilleen.
Nuorisoseurantalot
Nuorisoseurat toimivat maaseudulla. Niiden toiminta oli epäpoliittista, se tähtäsi maalaisväestön sivistyksen parantamiseen. Kauhavalle 1891 rakennettu nuorisoeurantalo on luultavasti Suomen vanhin. Seurojen perustaminen oli vilkkaimmillaan 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Eniten nuorisoseurantaloja rakennettiin 1910-luvulla. Vuonna 1938 Suomessa oli jo 861 taloa. Taloista tehtiin myös tyyppipiirustuksia. Etelä-Karjalan nuorisoseurojen keskusliitto teetti 1913 rakennusmestari H.K. Paavilaisella ja arkkitehti Väinö Keinäsellä mallipiirustukset neljää erikokoista nuorisotaloa varten. Tiedossa ei kuitenkaan ole yhtään taloa, joka olisi rakennettu niiden mukaan. Arkkitehti Jussi Paatelan 1949 laatimien mallipiirustusten mukaan sensijaan rakennettiin useita nuorisoeurantaloja. Nykyään Suomessa on noin 600 hyväkuntoista nuorisoseurantaloa.
Raittiusseurojen talot
Ensimmäinen raittiusseurantalo oli Poriin 1887 rakennettu Alpha. Vanhimmat nykyään olemassa olevat talot ovat 1900-luvun alusta ja 1910-luvulta. Valtaosa on kuitenkin rakennettu 1920- ja 1930-luvuilla. Nykyään taloja on parisenkymmentä. Arkkitehdit eivät näytä suunnitelleen kovinkaan montaa raittiusseurantaloa. Museon kokoelmista löytyy tiedot ainoastaan Vilho Penttilän suunnittelemasta Koiton talosta (1907) sekä arkkitehtitoimiston Gesellius–Lindgren– Saarisen suunnittelemasta Valistus- ja raittiusseurantalosta Helsinkiin (1903). Edellinen toteutettiin, jälkimmäistä ei.
Arkkitehtuurimuseon kokoelmista ei löydy raittiusseurojen taloihin liittyvää kuva- , piirustus- tai kilpailuaineistoa.
Suojeluskuntatalot
Suojeluskuntia alettiin perustaa itsenäistymisen jälkeen, kun Suomella ei ollut omaa armeijaa, mistä syystä maahan perustettiin vapaaehtoisia puolustusjoukkoja eli suojeluskuntia. Elokuussa 1918 vahvistettu asetus johti mittavaan rakennustoimintaan. Suojeluskuntien päämajoja rakennettiin 1920-luvun puolestavälistä lähtien joka puolelle Suomea. Vuosina 1934 ja 1936 suojeluskuntajärjestöt tilasivat puolustusvoimissa työskennelleeltä Niilo Niemeltä rakennusten tyyppipiirustuksia. Niiden mukaan ei kuitenkaan rakennettu yhtään taloa.
Ole Gripenberg: Keski-Pohjanmaan suojeluskuntatalo Vartiolinna 1928.
Kuva: Heikki Lehmusto.
Suojeluskuntataloihin sijoitettiin mitä erilaisimpia toimintoja. Yleensä niissä kaikissa oli piiriesikunnan tilat, ammus-ja asevarastot sekä juhlasali ja urheilutilat. Suurimmissa taloissa kuten Jyväskylässä ja Helsingissä oli varattu tilat myös elokuvien esittämiselle sekä ravintolalle.
Pienimmillä paikkakunnilla talot pystytettiin talkoilla. Isommilla paikkakunnilla ja kaupungeissa päämajat olivat arkkitehtien piirtämiä, samoin kuin työväentalotkin. Suojeluskunnat lakkautettiin 1944, minkä jälkeen talot siirtyivät muille seuroille tai muuhun käyttöön.
Alvar Aalto: Jyväskylän suojeluskuntatalo, elokuvateatteri 1929.
Kuva: Päijänne.
Vapaapalokuntien talot
Vapaapalokunta-aate tuli Suomeen Ruotsista. Kaupunkien toistuvat suurpalot vauhdittivat palokuntien syntyä. Ensimmäinen VPK perustettiin Turkuun 1838. Ensimmäiset VPK:n talot valmistuivat kuitenkin Vaasaan ja Jyväskylään vasta 1887. VPK:n talot ja työväentalot olivat yleensä suurempia kuin muut seurantalot. Helsinkiin ja Turkuun rakennettiin komeat kivitalot. Helsingin VPK:n suunnitteli kilpailuvoiton jälkeen arkkitehti Theodor Höijer. Rakennus valmistui Keskuskatu 7:ään 1889. Turun VPK:n suunnitteli Karl Viktor Reinius ja se valmistui 1892. Haminan VPK:n talon suunnitteli 1890 Suomen ensimmäinen naisarkkitehti Signe Hornborg. VPK:n talojen yhteydessä oli yleensä erillinen rakennus sammutuskalustoa varten. 1910-luvulta lähtien taloihin tehtiin tornit letkujen kuivatusta varten.
Muut seurantalot
Tähän ryhmään kuuluvat ne seurantalot, joista ei ole mainintaa, mitä tyyppiä ne edustavat. Nimikkeellä ”seurantalo” löytyy museon kokoelmista useita piirustuksia.