Arkkitehtuurimuseon toimitalo rakennettiin tieteellisille seuroille vuonna 1899. Piirustukset laati Yleisten rakennusten ylihallituksen yliarkkitehti Magnus Schjerfbeck. 

Suunniteltu uusrenessanssirakennus ei toteutunut koko komeudessaan. Siitä rakennettiin ainoastaan keskiosa, jossa sijaitsivat kirjasto sekä arkisto- ja kokoontumistiloja. Niissä oli tarkoitus järjestää myös tieteellisiä näyttelyitä. Sisätilaa hallitsi silloin – ja hallitsee edelleen – mahtipontisen komea porrashuone, joka kattaa kolmanneksen koko rakennuksesta

Arkkitehtuurimuseon rakennus on 1800-luvun lopulle tyypillinen uusrenessanssipalatsi, jonka arkkitehtuuri nojaa erityisesti venetsialaisiin 1600-luvun esikuviin. Tunnusomaisimpia uusrenessanssin tyylipiirteitä ovat mm. symmetriset, kolmeen kerroskokonaisuuteen jäsennellyt julkisivut, koristeaiheiden runsaus ja niiden vastapainona hillityt värisävyt.

Koska laajennusta ei koskaan toteutettu, on rakennuksen kokonaishahmo jäänyt omintakeisen noppamaiseksi. Sisätiloissa koristeellinen portaikko vie valtaosan neliöistä. Portaikko kuuluu vaikuttavimpiin uusrenessanssiportaikkoihin maassamme.