Yrjö Lindegren

13.08.1900, Tampere - 12.11.1952, Helsinki

Yrjö Lorenzo Lindegren kirjoitti ylioppilaaksi1920 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1925. Hänellä oli oma toimisto Helsingissä vuodesta 1925 lähtien. Lindegren toimi Arkkitehti-lehden päätoimittajana 1937—40. Vuonna 1937 hän voitti Pariisin maailmannäyttelyssä arkkitehtuurin Grand Prix -palkinnon ja 1948 Lontoon olympialaisten taidekilpailun arkkitehtuurin kultamitalin. 1952 Lindegrenille myönnettiin professorin arvonimi.

Lindegrenin tuotanto on varsin monipuolinen. Hän suunnitteli tyyppipiirustuksia maaseudun asuintaloiksi ja kouluiksi, urheilurakennuksia, hautamuistomerkkejä ja asemakaavoja. Hän osallistui menestyksekkäästi lukuisiin arkkitehtuurikilpailuihin.

Lindegrenin päätyö yhdessä Toivo Jäntin kanssa on Helsingin stadion, joka on yksi merkittävimmistä funkisrakennuksista Suomessa. Hän suunnitteli myös Helsingin kaupungin vuokratalon nk. ”Käärmetalon” Käpylään sekä Vaalijalan vajaamielishoitolan Pieksämäelle. Lindegrenin arkkitehtuurille oli ominaista askeettinen muotokieli ja moderni arkkitehtuuriajattelu.

Stadionin kaksivaiheiseen arkkitehtuurikilpailuun otti osaa koko arkkitehtikuntamme parhaimmisto. Vuoden 1933 jatkokilpailussa Toivo Jäntti ja Yrjö Lindegren varmistivat voittosijansa vielä kolmannen palkinnon saaneella ehdotuksellaan ”But Fighting Well”. Tähän ehdotukseen kuului ennen näkemättömän hurja lintuperspektiivi, jossa torni on kuvattu miltei suoraan ylhäältä huimaavan korkealta.

1940-luvun puolivälissä Lindegrenillä oli yhteinen toimisto Alvar Aallon ja Viljo Revellin kanssa. He tekivät useita yhdyskuntasuunnitelmia sodanjälkeiseen Suomeen. Toimiston yhteisiä töitä olivat mm. asemakaavat Mankalaan, Oulu Oy:n asuntoalue Oulussa, Strömberg Oy:n asuntoalue Vaasassa, Säynätsalon kunnan keskusta ja Varkauden Kanavasaaren alue. Helsingin keskustasuunnitelma oli myös Lindegrenillä työn alla, mutta se jäi häneltä kesken.

1940-luvun loppu ja 50-luvun alku olivat Lindegrenille kiireistä aikaa. Stadionin laajennustyön lisäksi suunnitteilla olivat urheilupuistot mm. Poriin, Varkauteen, Riihimäelle, Tampereelle ja Seinäjoelle. Osa jäi suunnitelmiksi, osan saattoi loppuun Aulis Blomstedt, joka jäi valvomaan ja jatkamaan toimiston töitä.

Lindegrenin piirustuskokoelma kattaa koko hänen tuotantonsa, mutta mahtuu silti muutamaan kymmeneen pikkumappiin.