Teksti: Paula Holmila
Henkilökuva: Anni Koponen
Arkkitehtuurimuseo julkaisee Architectan tilaaman sarjan.
Arja Lukinin virkaura kesti 20 vuotta – ”Nyt katsotaan tämä järjestöpuoli.”
SAFAn uusi pääsihteeri rakennutti Espoota ja Vantaata
Arja Lukin, 56, valmistui arkkitehdiksi Oulun yliopistosta keskellä pahinta lamaa vuonna 1994.
Juuri 1990-luvun alussa opintojensa loppuvaiheessa olevat tai vastavalmistuneet arkkitehdit kärsivät lamasta ehkä eniten: siihen asti opintoihin oli luontevasti kuulunut kokeneempien arkkitehtien toimistoissa työskentely, mutta nyt harjoittelupaikkoja tai töitä vastavalmistuneille ei ollut tarjolla.
Aikaisemmat arkkitehtipolvet olivat tottuneet siihen, että työtä on tarpeeksi ja toimeentulo turvattu, kun sai laskuttaa SAFAn taksojen mukaan. Mutta taksoistakin piti luopua ja alkoi uuvuttava hintakilpailu. Lama 90-luvun alussa kosketti koko rakennusalaa kipeästi ja muutti arkkitehtien ammatillisia käytäntöjä ratkaisevasti.
Monilta arkkitehtitoimistoilta loppuivat työt kuin seinään, eikä uuteen tilanteeseen ollut varauduttu. Toimistojen henkilökuntaa irtisanottiin. Töitä hankittiin tekemällä kansainvälisiä kilpailuja, jotkut hakeutuivat ulkomaille töihin, osa vaihtoi alaa, monet vanhemmista lopettivat toimistonsa.
”Minä ja mieheni teimme kahdestaan kilpailuja, kun ei ollut töitä. Ruusutorpan koulun kilpailussa vuonna 1996 saimme lunastuksen, ja se teki todella hyvää”, Lukin muistelee.
Töiden perässä etelään
Lama sai aikaan myös muutoksia arkkitehtien työnkuvassa: alettiin käyttää alihankintaa työntekijöiden palkkaamisen sijaan, taksoista jouduttiin luopumaan, suunnittelutöitä sai tekemällä edullisen tarjouksen, ja tapahtui sukupolvenvaihdos, kun osa vanhemmista arkkitehdeistä lopetti toimistonsa. Samaan murrokseen osui vielä digitaalinen murros.
”Työllisyystilanne parani vasta 90-luvun lopussa. Töiden perässä minäkin mieheni kanssa etelään tulin. Näin maailman myllerrykset vaikuttavat valintoihimme,” muistelee Arja Lukin uransa alkua.
Lukinin aviomies Jukka Kauto on myös arkkitehti, Tampereelta valmistunut, ja hänellä on oma arkkitehtitoimisto yhdessä Harri Nikulaisen kanssa.
”Minulla olisi ollut työpaikka Saksassa, mutta päätin sittenkin jäädä Suomeen”, Lukin kertoo.
Töitä arkkitehtitoimistoissakin alkoi tulla 90-luvun loppua kohden. Ennen siirtymistään virkauralle Arja Lukin ehti työskennellä mm. A6:n ja Kirsti Sivénin toimistoissa. Vuodesta 2001 tähän päivään hän työskenteli kaupunginarkkitehtina, rakennuttajana ja projektijohtajana Espoossa ja Vantaalla.
Hän on toiminut Espoon ja Vantaan kaupunkien palveluksessa apulaiskaupunginarkkitehtina ja kaupunginarkkitehtina.
Viime vuodet Lukin on vastannut projektijohtajana Vantaan Aviapolis-alueen kaupunkikehittämisestä. Samalla hän on toiminut myös useiden vuosien ajan SAFAn eri luottamustehtävissä.
Aviapolisin kehittäminen
Loppukesästä 2022 Lukin aloitti Suomen Arkkitehtiliiton SAFAn pääsihteerinä tehtävää pitkään hoitaneen Paula Huotelinin siirryttyä eläkkeelle. Hän tuli SAFAan Vantaalta, jossa oli hoitanut aikaisemmin kaupunginarkkitehdin tehtäviä ja ollut sen jälkeen projektijohtajana Aviapolisin alueen suunnittelussa.
”Aviapolis on Suomen nopeimmin kasvava työpaikka-alue”, Lukin kertoo.
Lentokentän läheisyys on tuonut sinne myös kansainvälisyyttä. Aviapolista rakennetaan yhdeksi Vantaan pääkeskuksista Myyrmäen ja Tikkurilan lisäksi. Sinne on tarkoitus tuoda myös asuntoja.
Helsinki-Vantaan lentokentän lentomelu kohdistuu kolmen kiitoradan suuntaan, ja lentoaseman kupeeseen syntyy ”melutasku”, jonne uusi kaupunkikeskus voidaan rakentaa.
”On ainutlaatuinen tilanne koko maailmassa, että niin lähelle lentokenttää voidaan tuoda myös asuntoja, ja sen myötä aito kaupunki, joka sykkii kellon ympäri”, Lukin kertoo.
”Kiersin Aasiaa, Eurooppaa ja Lähi-Itää esittelemässä Aviapolisin suunnitelmia. Kannattaa muistaa, ettei lentoliikenne ole kovin vanhaa. Siviili-ilmailu alkoi sata vuotta sitten, kaupallinen ilmailu alkoi kehittyä nykyiseen suuntaan vasta 70-luvulla”, Lukin muistuttaa.
”Tästä syystä kaupunkimaisten ympäristöjen kehitys lentokenttien lähellä on uutta. Aviapolisin suunnitelmat kiinnostivat myös ulkomaisia verrokkikohteiden kehittäjiä”, Lukin kertoo.
Kehärata muutti Vantaata
Lukin myöntää, että pieni pala hänen sydämestään jäi Vantaalle.
”Vantaa kasvaa, myös kansainvälisesti. Sillä on oma profiilinsa ja ihmiset ovat valtavan sitoutuneita kaupungin kehittämiseen”, hän kiittää dynaamista vaihetta, jonka aikana työskenteli Vantaalla.
Kehäradan valmistuminen vuonna 2015 sai aikaan rakentamista radan läheisyyteen. Kehärata muutti myös Aviapolisin tilanteen, ja Vantaan kaupunki panosti apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän johdolla sen kehittämiseen.
Lukinin Vantaan kausi alkoi vuonna 2013. Ensiksi hän oli kaupunginarkkitehtinä ja viimeiset kuusi vuotta Aviapolisin kehittämisen projektijohtajana.
Kahdenkymmenen vuoden rupeama Espoossa oli ollut erilainen, mutta niin on kaupunkikin. Lukin toimi rakennuttaja-arkkitehtinä ja myöhemmin apulaiskaupunginarkkitehtinä.
Espoossa rakennettiin uusia kouluja ja päiväkoteja, joiden suunnittelusta järjestettiin yleisiä arkkitehtuurikilpailuja . Kilpailut saivat paljon julkisuutta varsinkin julkistusvaiheissa. Näin pääsivät työn alkuun monet uudet arkkitehtitoimistot, esimerkiksi Verstas Arkkitehdit, Esa Ruskeepää, Playa Arkkitehdit sekä Auer & Sandås Arkkitehdit.
Yleisiä kilpailuja arkirakentamisesta Espoossa
Myös valmistuttuaan uudet rakennukset kuten Kirkkojärven, Saunalahden ja Opinmäen koulut sekä Suurpellon päiväkoti julkaistiin ammattijulkaisuissa. Espoon kokeilu herätti myös kansainvälistä kiinnostusta. Kouluja esiteltiin Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa.
Yleisen kilpailun etu on se, että se tuottaa päätöksentekoon vaihtoehtoja ja joskus odottamattomia ideoita. Kilpailuehdotukset tehdään nimettöminä, joten varsinkin nuorille arkkitehdeille voitto kilpailussa voi olla lähtölaukaus uralle. Yleisen kilpailun käyttäminen julkisten rakennusten suunnittelijan valinnassa on ollut yleistä suurempien hankkeiden kuten kaupungintalojen ja kulttuurirakennusten muttei niinkään arkirakentamisen kohdalla.
Espoon kokeilussa osoitettiin, että yleinen kilpailu on ylivoimainen ja reiluin tapa valita suunnittelija myös pienemmissä kunnallisissa hankkeissa. Kaupungin virkamiehet teettivät vertailukelpoiset kustannus- ja laajuuslaskelmat kilpailuehdotuksista. Myöskään viivästymisiä hankkeissa ei ollut kilpailujen takia.
Kaupunginarkkitehtinä oli tuolloin Lars Hagman, joka sai valtionpalkinnon julkisen rakentamisen kilpailutoiminnan kehittämisestä. Lukin johti useita kilpailujen tuloksina toteutettuja hankkeita.
Miksi kokeilu lopetettiin, vaikka siitä oli kiistatonta hyötyä?
”Kaipa se oli politiikkaa, ja ehkä vähän talouskysymyskin”, Lukin vastaa diplomaattisesti.
Lukin miehineen on asettunut asumaan Espooseen. He rakennuttivat kahden tuttavaperheen kanssa rivitalon, joka valmistui vuonna 2012. Jukka Kauton suunnitelmien mukaan rivitalo rakennettiin tontin itäreunaan niin, että länsipuolelle jäi iso yhtenäinen piha-alue. Pihasuunnitelma tilattiin maisema-arkkitehti Johanna Ristimäeltä. Asukkaat hoitavat pihaa yhdessä.
Joustavuutta ja yhteistyötä tarvitaan
Työt SAFAn pääsihteerinä ovat alkaneet kiireisinä. Varsinkin uusi maankäyttö- ja rakennuslaki teettää töitä, joskin sitä on seurannut Lukinin mukaan erittäin pätevä ja kokenut työryhmä jo vuosikausia.
”Tässä tehtävässä pystyy konkreettisesti tekemään töitä arkkitehtuurin hyväksi”, arvioi Lukin.
”Minulla Safan pääsihteerinä ei ole mitään suurta agendaa. Olen nähnyt miten äkkiä tilanteet muuttuvat, siinä tarvitaan joustavuutta ja kykyä reagoida. Uskon yhdessä tekemiseen. Minulla on kokemusta sekä yksityisestä että julkisesta puolesta, nyt katsotaan tämä järjestöpuoli”, hän selvittää.
Safassa on tällä hetkellä jäseniä 3800. Lukinin edeltäjä Paula Huotelin arvioi, että Safa on kokoaan tärkeämpi järjestö. Se ei keskity vain edunvalvontaan, vaan joutuu ottamaan kantaa myös arkkitehtuuripolitiikkaan, yhteiskunnallisesti merkittäviin, rakentamista koskeviin lainsäädäntöihin sekä muihin hankkeisiin. Järjestön lehdet Arkkitehti (https://www.ark.fi/fi/) ja Arkkitehtiuutiset vaikuttavat keskeisesti arkktiehtuurista käytävään diskurssiin Suomessa, ja Arkkitehti-lehteä, jonka artikkelit julkaistaan englanniksi, seurataan myös ulkomailla.
Nyt on täystyöllisyys, jopa pulaa arkkitehdeistä
SAFA on myös koko olemassaolonsa ajan kehittänyt arkkitehtuurikilpailujärjestelmää, nimeää palkintolautakuntiin tuomarit ja antaa asiantuntija-apua kilpailujen järjestämisessä. Suomalainen kilpailujärjestelmä on tunnettu ja arvostettu maailmanlaajuisesti, ja se on nostanut esille 150 vuoden aikana kaikki merkittävät arkkitehtimme. Yleisten kilpailujen merkitystä ei voi yliarvioida. Arkkitehdit kokevat kilpailujen tekemisen eräänlaisena jatko-opiskeluna tai ”tuotekehittelynä”, ja järjestäjät saavat niistä paljon etua, myös julkisuutta sekä kilpailujen julistus- että palkintojenjakovaiheissa.
Tällä hetkellä alalla on täystyöllisyys tai oikeastaan jopa työvoimapula. Arkkitehtitoimistoihin haalitaan uusia tekijöitä jopa ulkomailta. Lukin huomauttaakin, että arkkitehtejä koulutetaan liian vähän tarpeeseen nähden, ja arkkitehtuurikoulutuksen lisäämistä SAFA aikoo ajaa lähivuosina.
Lukin johtaa 13 hengen toimistoa Kampissa Malminkadulla. Samoissa tiloissa toimii myös Arkkitehtuurin tiedotuskeskus sekä Arkkitehtitoimistojen Liitto. Lukin sanoo arvostavansa sitä, että erilaisissa SAFAn luottamus- ja asiantuntijatehtävissä tekee vapaaehtoistyötä yli 200 arkkitehtiä.
”Odotan innolla mahdollisuutta viedä Arkkitehtiliittoa eteenpäin alan ammatillisena ja aatteellisena järjestönä. Tavoitteenani on yhä moninaisemman jäsenistönsä näköinen SAFA, joka osallistuu ja vaikuttaa vahvasti kestävän elinympäristön rakentamiseen”, Lukin määrittelee tavoitteitaan.
Ura tiiviisti
Lataa CV tästä
Julkaistu 16.11.2022
