Naisarkkitehti kiinnostaa: Elsi Borg

#NaisarkkitehtiKiinnostaa -sarja nostaa esiin kymmenen naisarkkitehtia museon kokoelmista kertoen heidän arkkitehtuurinsa ominaispiirteistä ja uransa keskeisistä onnistumisista. Elsi Borgin (3.10.1893 Nastola – 30.12.1958 Helsinki) tuotantoon kuuluu varhaiselle naisarkkitehdille poikkeuksellisen suuri määrä sakraalirakennuksia.

Elsi Borg syntyi Nastolassa vanhaan kulttuuri- ja pappissukuun. Hänen isänsä, rovasti Nathaniel Borg, oli pappi jo kuudennessa sukupolvessa. Elsi Borgin äiti oli Elin Calonius. Lapsia pappilaan syntyi yhdeksän, Elsi oli lapsista neljäs. Perheessä eli vahvana toive suomen kielestä sivistyneistön kielenä, ja Borgin lapsuuden kodissa kotikielenä käytettiinkin suomea, vaikka molempien vanhempien äidinkieli oli ruotsi. 

Elsi Borg kotitoimistossaan vuonna 1953. Valokuva Kalle Kultala / MFA.

Borg valmistui ylioppilaaksi 1912. Alun perin häntä kiinnosti erityisesti kuvanveistäjän ura, mutta hän aloitti kuitenkin vanhemman veljensä Kaarlo Borgin tavoin arkkitehtiopinnot, ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1919. Elsi Borgin vuosikurssilla naisopiskelijoita oli yhteensä viisi: Borgin lisäksi Elsa Arokallio, Sylvi Nyyssönen, Salme Setälä ja Elli Ruuth. Heistä muodostui kiinteä ystäväporukka. Läheisin ystävyys Borgilla oli Elsa Arokallion kanssa, jonka kanssa Borg teki myöhemmin myös ammatillista yhteistyötä. Opiskeluaikana huumorintajuisesta Borgista käytettiin leikillistä lempinimeä ”Poro”. 
 

Elsi Borg: Taulumäen kirkko, Jyväskylä, 1929. Valokuva Aarne Pietinen / MFA. Borgin ensimmäinen merkittävä arkkitehtuurikilpailuvoitto oli vuonna 1928, kun hän voitti ensimmäisen palkinnon Jyväskylän maaseurakunnan suunnittelukilpailussa.

Borg oli legendaarisen hyvä piirtäjä ja hänen nasevia karikatyyripiirroksiaan julkaistiin mm. vuosien 1929 ja 1930 Arkkitehti-lehdissä. Myöhemmin hän arkkitehdin työnsä ohella toimi piirustuksen opettajana ja kuvitti kirjoja, suunnitteli etikettejä ja julisteita. Elsi Borgissa yhdistyi kiinnostavalla tavalla taiteilija ja arkkitehti. Hänen kädenjälkensä on tunnistettava, usein rasvaliidulla piirretty voimakas, tumma viiva. 

Elsi Borg: Taulumäen kirkko, Jyväskylä, 1929. Valokuva Aarne Pietinen / MFA. Uusklassismia edustavassa Taulumäen kirkossa on uusgotiikalle tyypilliseen tapaan lehterit kahdessa kerroksessa. Lehtereiden ansiosta kirkon sisätilaan säästeliäästi siivilöityvä luonnonvalo luo hämyisän tunnelman.

1920-luvulla Borg työskenteli yksityisissä arkkitehtuuri- ja puutarha-arkkitehtuuritoimistoissa, mm. Bengt Schalinilla, Otto-Iivari Meurmanilla ja Oiva Kalliolla. Vuodesta 1927 alkaen Borgilla oli oma toimisto Helsingissä. Tärkeä kilpailuvoitto tuli vuonna 1928, kun Borg voitti Jyväskylän maaseurakunnan kirkkokilpailun, johon mm. Alvar Aalto ja Erik Bryggman osallistuivat. Voiton seurauksena suunniteltu Taulumäen kirkko oli ensimmäinen toteutettu monumentaalirakennus Borgin tuotannossa. 
 

Oiva Kallio, Elsi Borg: Helsingin keskustasuunnitelma, perspektiivikuva, 1927. Originaali MFA. Elsi Borg piirsi Oiva Kallion toimistossa työstetyn Helsingin keskustasuunnitelman kilpailuehdotuksen lopulliset perspektiivikuvat, jotka kuvaavat itse aiheen ohella myös 1920-luvun lopun urbaaneja unelmia. Hevosia ei näy vaan autorivistöt kulkevat usealla kaistalla ja taivaalla liitää kaksitasolentokoneita.

Merkittävä työ on myös Helsingin Lastenlinna, jonka suunnittelun Elsi Borg sai veljensä Kaarlo Borgin kuoleman jälkeen 1939. Hän toteutti työn yhdessä Otto Flodinin ja Olavi Sortan kanssa. Borgin tuotantoon kuuluu varhaiselle naisarkkitehdille poikkeuksellisen suuri määrä sakraalirakennuksia. Simpeleen kirkon Borg Suunnitteli yhdessä Elsa Arokallion kanssa. Myös Petäjäveden siunauskappeli, Teuvan kirkko sekä Kiteen ja Vehmasmäen siunauskappelit kuuluvat Borgin töihin. 
 

Elsi Borg: Petäjäveden siunauskappeli, 1950 . Valokuva Kaisa Harjanne / MFA. Yksinkertaisen siunauskappelin päätyjulkisivua koristaa ristin muotoinen ikkuna, joka korostaa rakennuksen sakraalia tehtävää.

Arkkitehtuurimuseolla on Elsi Borgin piirustuskokoelma. Siitä käy hyvin ilmi hänen työnsä laaja-alaisuus: hän suunnitteli kirkkoja ja hautausmaita, tehdasrakennuksia ja pankkeja ympäri Suomen, sekä grafiikkaa ja huonekaluja. Museon valokuvakokoelma Borgin töistä on niukahko ja tulevaisuudessa kuvia hänen suunnittelemistaan kohteista saadaan toivottavasti lisää, vähintäänkin nykydokumentoinnin keinoin. 
 

Elsi Borg, Olavi Sortta, Otto Flodin, Kaarlo Borg: Lastenlinna, Helsinki, 1948 . Valokuva MFA. Lastenlinna muodostuu nelikerroksisesta, kaartuvasta hoitolaosasta ja yksitoistakerroksisesta torniosasta, jossa sijaitsivat henkilökunnan ja oppilaiden asuntolat.

Elsi Borg, Olavi Sortta, Otto Flodin, Kaarlo Borg: Lastenlinna, Helsinki, 1948. Valokuva Foto Roos / MFA. Näkymä Lastenlinnan matalamman hoitolaosan osan kaartuvalta käytävältä.

Elsi Borg: Asunto osakeyhtiö Merikatu 19-21, Helsinki, 1950-51. Valokuva Pietinen / MFA. Elsi Borg suunnitteli myös muutamia asuinkerrostaloja.

Elsi Borg: Korian sotilaskoti, 1938. Valokuva Jaakko Holm / MFA. Korian sotilaskodin funktionalistisessa arkkitehtuurissa julkisivut korostavat rakennusen horisontaalisuutta.

Naisarkkitehti kiinnostaa

#NaisarkkitehtiKiinnostaa -sarja nostaa esiin kymmenen naisarkkitehtia museon kokoelmista kertoen heidän arkkitehtuurinsa ominaispiirteistä ja uransa keskeisistä onnistumisista.