Muita kohteita
1. Kirkko ja seurakuntakeskus, 1965
Aarno Ruusuvuori
Tapiolan kirkko pohjautuu arkkitehtuurikilpailun voittaneen Aarno Ruusuvuoren “Pyhät puut” –ehdotukseen. Muut vuonna 1961 kilpailuun kutsutut arkkitehdit olivat Aarne Ervi, Heikki Siren ja Erkko Virkkunen.
Kirkko- ja ja seurakuntatilat kätkeytyvät betonimuurien rajaaman alueen sisään. Eri toiminnallisia siipiä erottavat sisäpihat, joille tilojen ikkunat avautuvat. Tilat huipentuvat idässä kirkkotilaan. Sisäänkäynti kirkkoon on Tapionraitin puolelta muurin sulkeman etupihan kautta. Raitin suuntainen sisäkäytävä liittää eri tilayksiköt toisiinsa. Kirkon taakse sijoittuu siihen liittyvä kolmen asunnon kokonaisuus. Kuutiomainen kirkkosali saa luonnonvaloa kirkon takaosan suuresta, betonivarjostimin varustetusta ikkunasta sekä alttariseinustan kattoikkunasta. Kastetilaa korostaa pyöreän kattoikkunan kautta tuleva valokoroste.
Ruusuvuoren kilpailuehdotuksessa kirkon julkisivut oli tarkoitus tehdä sinisestä klinkkeristä. Rakennus toteutettiin kuitenkin julkisivuiltaan betonisena. Kirkkosalin seinäpinnat ovat akustisista syistä harmaata kevytbetoniharkkoa. Kirkkotilojen karun pelkistetty ilme selittyy arkkitehdin pyrkimyksistä: Ruusuvuoren mukaan kirkon pyhyyden tulee ilmetä muulla tavalla kuin muodon tai symbolien avulla.
Kirkkosali. (Kuva: Pietinen/ MFA)
2. Espoon kulttuurikeskus, 1989
Arto Sipinen
Espoon kulttuurikeskus –rakennus on sekin arkkitehtuurikilpailun satoa. Vuonna 1980 pidetyn yleisen arkkitehtuurikilpailun voitti Arto Sipisen “Kuun silta” –ehdotus, jonka pohjalta tehty rakennus valmistui keskusaltaan viereen yhdeksän vuotta myöhemmin. Suuri rakennus on sopeutettu ympäristöönsä muun muassa massoittelun keinoin: altaan puolella lukuisat kuutiomaiset osat limittyvät rytmikkäästi toistensa lomaan. Matala kokonaisuus säilyttää Keskustornin hallitsevan aseman maisemassa.
Tilava aula-lämpiö jakaa kulttuurikeskuksen toisaalta konsertti- ja teatterisaleihin toisaalta kirjaston, työväenopiston ja musiikkiopiston tiloihin. Tärkeimmät tilat on liitetty Keskusaltaan maisemaan suurin ikkunapinnoin, joita on säädelty ulkoarkkitehtuuria rikastavin pystyritilöin. Iltaisin kulttuuritilaisuuksien juhlavuus välittyy lasiseinien kautta myös ohikulkijoille. Valkoisten julkisivujen päämateriaali on kvartsihiekkaharkko.
Rakennukseen liittyy kreikkalaiseen teatteriin viittaava ulkoauditorio ja tämän vieressä vesiputousrakennelma. Sipisen rakennus viimeistelee Ervin aloittaman keskustan ja tuo siihen uuden aikakauden tuulahduksen.
Näkymä ylälämpiöstä päälämpiöön. (Kuva: Arto Kiviniemi/ MFA)
3. Tapiolan yhteiskoulu (nyk. Tapiolan koulu), 1958-60
Jorma Järvi
Kulttuurikeskuksen taakse piiloutuu keskustaan läheisesti liittyvä Tapiolan koulu. Yhteiskoulurakennuksesta järjestettiin kilpailu, johon kutsuttiin arkkitehdit Jorma Järvi, Heikki Siren ja Toivo Löyskä. Jorma Järven voittanut ehdotus toteutettiin vaiheittain, ja koulun toinen vaihe valmistui kesällä 1960.
Yksikerroksinen koulu on U-pohjainen. Normaaliluokat sijoittuvat itä- ja pohjoissivulle, piha avautuu etelään. Seitsemän erikoisluokkaa sekä opettajainhuone työntyvät piha-alueelle kuusikulmaisina telttakattoisina paviljonkeina. Länsisiipeen sijoittuvat voimistelutilat näyttämöineen ja ruokailu-katsomotiloineen. Voimistelusaliin mahtui tenniskenttä, ja salin alapuolelle kellariin tehtiin keilahalli.
Luokkatilat saavat luonnonvaloa suurten ikkunoiden ja yläikkunoiden kautta. Erikoisluokkien kuusikulmainen pohja mahdollistaa erilaisia kalustamistapoja; esimerkiksi säteettäisesti kalustetussa laboratoriossa opettajan paikka on tilan keskellä. Betonirunkoinen rakennus on perustettu huonon maapohjan vuoksi laatalle. Seinäeristeenä ovat Leca-reikätiilet. Julkisivut on rapattu.
Voimistelusiivessä on normaaliperustus. Salitilat korostuvat massassa voimakkaan kattomuodon ansiosta. Katto on kuorirakenteinen ja koostuu kahteen suuntaan kaareutuvista osista. Salia valaisevat seinään sijoittuvien ikkunoiden lisäksi kattomuodon mahdollistamat suuret kolmion muotoiset ikkunat.
Koulun pienoismalli. (Kuva: Havas/ MFA)