Kaskenkaatajan alue

 

Kaskenkaatajan alueen ensimmäiset talot valmistuivat 1958. Kiint. Oy Kaskenkaatajantien vuokrataloon (Viljo Revell) liittyy matala myymäläsiipi. Kadun toiselle puolelle sijoittuva Revellin As. Oy Säästöpirtti oli ensimmäinen kokonaan asuntosäästäjien rakennuttama talo Tapiolassa. Säästöpirtin kanssa kulmittain sijaitsee saman suunnittelijan As. Oy Miilunpolku.

Kaskenkaatajantien alkuun rakennetussa yksikerroksisessa rivitalossa As. Oy Kytökulma (Aarne Ervi) on kahdeksan viiden huoneen ja keittiön asuntoa. Julkisivut ovat kevytbetonia, katto puurakenteinen.

Alueen omakotitaloista tunnetuin oli 2010-luvulla purettu Marjatta ja Martti Jaatisen oma talo.

As. Oy Kaskiniitty on kolmen yksikerroksisen rivitalon ryhmä (Aarne Ervi). Kahdeksan asuntoa käsittävän kokonaisuuden julkisivuissa on mineriittilevytys ja punatiilipäädyt.

Veikko Malmion suunnittelema rivitaloalue valmistui 1963. As. Oy Kaskenkaataja käsittää kaksi kaksikerroksista rivitaloa, As. Oy Kaskiaura ja As. Oy Kaskirivi molemmat neljä rivitaloa. Kalkkihiekkatiilisten rakennusten julkisivuissa on lisäksi roiskerappausta ja tummaa pystylaudoitusta.

Malmion rivitaloalue. (Foto: Martti I. Jaatinen/ MFA)

Vuonna 1965 alueelle valmistui lisäksi kaksi asuinkerrostaloa Kiint. Oy Kaskenpaja ja As. Oy Allakka (Aulis Blomstedt) sekä As. Oy Kaskenhovin rivitalo (Viljo Revell).

 

Alueen arkkitehtuurikohteita

 

1. Kiint. Oy Kaskenkaatajantie 1958, As. Oy Säästöpirtti 1958, As. Oy Miilupolku 1958
Viljo Revell

Revellin Kaskenkaatajantien kolme-nelikerroksiset talot muistuttavat As. Oy Mäntyviitaa, mutta näitä ei rakennettu elementtitekniikalla. Runko muodostuu betoniseinistä ja -välipohjista. Julkisivut ovat hieman Mäntyviitaa ja Sufikaa vaihtelevampia: ikkunanauhojen sekä verhouslevyjen korkeudessa on pientä vaihtelua. Poimutettu alumiinilevy tuo julkisivuihin vaakasuuntaisen korostuksen.

Kaskenkaatajan ja Miilupolun taloissa vastakkaiset julkisivut poikkeavat toisistaan täysin. Pihasivuja keventävät lasiseinäiset teak-ritilöin varustetut parvekkeet. Päädyt ovat puhtaaksi muurattua punatiiltä. Kiint. Oy Kaskenkaatajantien massa on murrettu kevyemmäksi päätyjen ja katon sisäänvedolla; katon yläikkunanauha valaisee porrashuoneita. Talon parvekkeet avautuvat miltei kaskikoivikkoa muistuttavalle pihalle.

As. Oy Miilupolun pihasivu. (Foto: Havas/SRM)

2. Talo Jaatinen 1957-64
Marjatta ja Martti Jaatinen

Arkkitehtipari Jaatisen oma talo oli alun perin pohjaltaan neliö, ja siihen liittyy neliömäinen piha. Rakennuksen pohja jakautui yhdeksään yhtä suureen osaan. Huoltotilat sijoittuivat rakennuksen ikkunattomaan keskiosaan, jonka sivuseinät olivat kantavat. Muut tilat kiersivät keskiosaa yhtenäisesti siten, että ne voitiin tarvittaessa erottaa toisistaan itsenäisiksi huoneiksi liukuseinin ja paljeovin. Olotilat ja niihin liittyvä keittiö avautuivat tiilimuurin rajaamalle pihalle, makuutilat kadulle.

Talon runko oli puuta, seinät tiiltä. Sisätilojen katot ja lattiat olivat lautaa, muuratut ulkoseinät punatiiltä. Tilat oli alun perin tehty muunneltaviksi. Myöhemmän laajennuksen myötä rakennukseen tehtiin L-muotoinen lisäosa, joka rajasi toista pihaa.

Talossa oli tulipalo 1980-luvulla. Vuosina 2008 – 2010 talo peruskorjattiin, mutta pian peruskorjauksen jälkeen havaitun vakavan kosteusvaurion vuoksi talo määrättiin asumiskieltoon ja se jouduttiin purkamaan.

Kuvassa olohuone (Kuva: Kari Hakli/MFA)

3. As. Oy Kaskenkaataja 1963, As. Oy Kaskiaura 1963, As. Oy Kaskirivi 1963
Veikko Malmio

Kaskenkaatajan rivitalot avautuvat sisäänkäyntipihoineen etelään. Kaskiauran yksikerroksiset talot ovat puoliatriumtyyppisiä: L-pohjaiset asunnot rajaavat omaa ja naapurin pihaa, joita sulkee tiiliaita. Kaskirivin noppamaiset pulpettikattoiset asunnot on sijoitettu limittäin siten, että joka toisen asunnon sisäänkäyntipiha on idässä joka toisen lännessä. Olohuoneesta avautuvat pihat vaihtelevat vastaavasti. Toisessa kerroksessa on ranskalaiset parvekkeet molempiin suuntiin.

Kuvassa As. Oy Kaskirivi. (Kuva: Kanerva/MFA)