Aarnivalkean alue
Aarnivalkean alue rakennettiin vuosina 1956-57. As. Oy Aarnivalkeassa ja Kiint. Oy Paimenpolussa (Esko Suhonen ja Esko Hyvärinen) toistuvat arkkitehtien Nallenpolun pistetalojen periaatteet. Kaikki huoneistoparvekkeet on saatu suuntautumaan etelään. Yhteen viidestä talosta liittyy myymäläsiipi. Tapiolan kansakoulu (Aarnivalkean koulu) ja siihen liittyvät opettajien asunnot (Kaija ja Heikki Siren) sijoittuvat Aarnivalkeantien eteläpuolelle. Koulu pihoineen avautuu Silkkiniityn maisematilaan.
Aarnivalkeantien pohjoispuolelle valmistui 1968 koetalo, seitsemän asunnon As. Oy Tapionsolu (Heikki Siren). Se on tulosta Asuntosäätiön 1963 järjestämästä arkkitehtuurikilpailusta, jossa haettiin esivalmisteisia, kokeellisia pientaloratkaisuja. Kilpailun voitti Puutalo Oy:n ehdotus pääsuunnittelijana Heikki Siren.
Silkkiniityn laitaan sekä Aarnivalkeantien pohjoispuolelle sijoittuu yli 40 tyyppiomakotitalon (Jorma Järvi) terttumaiset ryhmät. Puistoaukean luoteisreunaan puolestaan tehtiin sarjatyönä 15 omakotitaloa (Pentti Ahola) sekä saman suunnittelijan rivitalo, As. Oy Hiidenrivi. Alueella pyrittiin säästöihin sekä tonttikoossa että rakennuskustannuksissa. Puiden siimekseen sijoittuvat matalat omakotitalot pihoineen liittyvät kuin varkain Silkkiniityn laajaan maisemaan.
Jorma Järven omakoteja Aarnivalkeantien pistetalojen ja Silkkiniityn välisellä alueella. (MFA)
AARNIVALKEAN ALUEEN ARKKITEHTUURIA
1. Tapiolan kansakoulu (Aarnivalkean koulu) ja opettajien rivitalot 1957
Kaija ja Heikki Siren
Tapiolan kansakoulu perustuu Kaija ja Heikki Sirenin kilpailuvoittoon. Vuoden 1955 lopulla järjestettyyn arkkitehtuurikilpailuun kutsuttiin Sirenien lisäksi arkkitehdit Jorma Järvi sekä Pekka Pitkänen. Sirenien “Lux”-ehdotuksessa koulurakentamisen uusia virtauksia edustivat yksikerroksisuus, valoisuus ja neliöpohjaiset luokat. Eri ikäluokkien tilat ovat vastakkaisissa siivissä. Näitä yhdistävään rakennusosaan sijoittuvat yhteistilat ruokailutiloineen ja voimistelusaleineen. Luokat avautuvat suurin ikkunoin keskeiselle välituntipihalle. Lisävaloa tuovat myös yläikkunat. Pihan keskelle sijoittui alun perin ”ulkoilmaluokka” – kolmelta sivulta betoniseinämin rajattu kattamaton tila (sittemmin muutettu varastoksi). Koulun länsipuolelle rakennettiin rivitaloasuntoja opettajille.
Kuvassa Tapiolan kansakoulu (Kuva: Pietinen/MFA)
2. As. Oy Tapionsolu 1964-68
Heikki Siren, Kaarlo Rautkari, Kauko Rastas
Heikki Sirenin ja Puutalo Oy:n yhteistyönä syntynyt Tapionsolu on omakotilon ja rivitalon yhdistelmä, jonka ulkoinen hahmo muistuttaa palikkarakennelmaa. Asuntojen pohjakerrokset sijoittuvat pitkien betonimuurien väliin. Muurit rajaavat samalla asuntojen väliin jääviä pihoja. Muurien päällä lepäävät toisen kerroksen poikittaiset, puusta valmistetut tilaelementit, jotka nostettiin rakennusvaiheessa paikoilleen. Pohjakerroksessa on pääsisäänkäynti, autotalli ja askarteluhuone, toisen kerroksen elementtipaketissa varsinaiset asuintilat. Asunnot avautuvat pitkältä sivulta kunkin oman pihan puolelle, länteen. Kahdesta erillisestä rakennuksesta koostuvan kokonaisuuden julkisivuissa korostuvat tummansinisiksi käsitellyt puuosat sekä pihamuurien betonipinnat. Tilaelementtien laatikkoleikkiä peittävät nykyisin korkeiksi kasvaneet kuuset.
3. Aarnivalkean omakotitalot 1956-58
Jorma Järvi
Yksikerroksisten omakotitalojen pihat on suojattu naapurien katseilta rakennusten sijoittelun ja korkeiden aitojen avulla. Talotyypit käsittävät neljä tai viisi huonetta, saunan ja varaston. Yksi makuuhuoneista liittyy olohuoneeseen liukuovin. Ullakottomiin taloihin on luotu avaruutta vinojen sisäkattojen avulla.
Rakennukset ovat kellarittomia ja tehty betonilaatalle siten, että vain osassa lattioita on lämmöneristys. Kokeilumielessä osasta puuttuu myös kosteuseristys; lattialämmityksen oletettiin hoitavan eristysongelmat. Seinät ovat kevytbetoniharkkoa, takkaseinässä on myös punatiilipintaa. Kattokannattajat ovat puuta. Julkisivupinnoissa vaihtelee puu ja rappaus, katteena on mineriitti.
Suomessa kellariton rakennustapa oli uutta, mutta sitä oli käytetty jo mm. Ruotsissa. Alueelle rakennettiin myös Järven talotyyppiä edustava seurakuntatalo sekä Iisakki Ahtiaisen IA-kevyttiilistä koottu koetalo.
Aarnivalkean omakotitalot, pohjapiirustukset. (MFA)
4. Hiidenkiven omakotitalot n. 1956-57
Pentti Ahola
Pentti Aholan Hiidenkiven kokeelliset omakodit ovat Aarnivalkean omakotitalojen tapaan yksikerroksisia, kooltaan noin 100 m2. Olotilat muodostavat yhtenäisen alueen takan ympärille; kolmeen makuuhuoneiseen on suora käynti olohuoneesta. Tiloja voidaan muuntaa liukuovin.
Näissäkin taloissa luotettiin lattialämmitykseen: maanvaraiset betonilaattalattiat ovat osassa rakennuksia vailla lämmöneristystä. Loivaharjaisissa matalissa betonitaloissa on kevyet puukatot. Suorakaiteen muotoisesta massasta on leikattu osa pois ja saatu aikaan suojainen, länteen avautuva oleskelupiha, jonne olohuoneesta on suora yhteys. Tontit olivat aikanaan pieniä, noin 700 m2.
Kuvassa Hiidenkiven omakotitalo. (Kuva: MFA)