Kirjaston uutuusesittelyjä

 

Katso täältä mitä kirjaston kokoelmiin on lisätty viimeisten kahden kuukauden aikana.

Arkkitehtuurimuseo: Transformation - Towards a Sustainable Future
Asunto Oy Atrium : Erik Bryggman ja Turun Arkkitehtuuri
Uusi ylioppilastalo : 100 vuotta Helsingin sydämessä


 
Juulia Kauste, Kristiina Paatero ja Essi Rautiola (toim.): Transformation – Towards a Sustainable Future (Arkkitehtuurimuseo, 2013)
 
Transformation – Towards a Sustainable Future on ajankohtainen katsaus kestävään rakentamiseen ja kaupunkisuunnitteluun. Arkkitehtuurimuseon Muutos – kohti kestävää tulevaisuutta -näyttelyn yhteydessä julkaistava kirja lähestyy aihetta useasta eri näkökulmasta vaihtelevissa mittakaavoissa. Ekologisten lähtökohtien lisäksi huomio kiinnittyy kestävyyden sosiaalisiin ja kulttuurisiin puoliin.
 
Transformation – Towards a Sustainable Future avaa kestävän muutoksen prosesseja havainnollisesti esimerkkikohteiden kautta. Jätteiden käsittelyyn, kaupungistumiseen, lähidemokratiaan, energiaan ja materiaaleihin liittyviä kysymykset nousevat esille eri puolilla maailmaa toteutettujen hankkeiden valossa. Kestävään rakentamiseen liittyviä ilmiöitä taustoitetaan asiantuntija-artikkeleilla.
 
Kirjan ovat toimittaneet Juulia Kauste, Kristiina Paatero ja Essi Rautiola. Kirjan artikkelien kirjoittajat ovat Hella Hernberg, Bruno Erat, Yrjö Suonto, Pekka Hänninen, Sara Ikävalko, Adrian Campbell, Pooran Desai ja Tommi Lindh. Graafisesta suunnittelusta on vastannut Salla Bedard.
 
 
Helena Soiri-Snellman: Asunto Oy Atrium : Erik Bryggman ja Turun arkkitehtuuri (2010)

Vuoden kauneimmaksi kirjaksi 2010 valittu Asunto Oy Atrium : Erik Bryggman ja Turun arkkitehtuuri on totisesti tittelinsä ansainnut. Selkeä ja harmoninen teos jakautuu neljään osaan. Ensimmäisessä kerrotaan Erik Bryggmanista, toisessa Turun rakentumisesta, kolmannessa asunto Oy Atriumista ja neljännessä Atriumin asukkaiden kesähuviloista. Esipuheesta käy ilmi, että teosta suunniteltiin aluksi toteutettavan suppeammassa mittakaavassa talohistoriikkina. Lopputulos on lukijan iloksi laajentunut Turun rakennushistoriaa laajemmin käsitteleväksi teokseksi.
 
Bryggman on turkulaisista arkkitehdeistä tunnetuin, ja hänen kädenjälkensä näkyy kaupungissa laajalti. Asunto Oy Atriumia pidetään hänen rakennuksistaan italialaisvaikutteisimpana. Soiri-Snellmanin asiantuntevan tekstin ja Dog Designin graafikoiden luoman ulkoasun kokonaisuus on vaikuttava. Kirja on loistava esimerkki esimerkiksi siitä, miten viitteet saadaan kauniisti kulkemaan mukana kunkin sivun alalaidassa visuaalisen ilmeen siitä kärsimättä. Tieteellistä tekstiä on siten helppo lukea. Bryggmanin piirustusten herkkyys ja kokonaistaideteoksen olemus tulevat upeasti esiin, kun niitä painettaessa ei ole rajattu pois taittuneita kulmia tai rispaantuneita reunoja. Kuville onkin annettu paljon tilaa.

Soiri-Snellman on yksi tunnetuimmista Bryggman-asiantuntijoista. Kirjaa varten hän on koonnut paljon uutta tietoa Erik Bryggmanista, hänen arkkitehtuuristaan sekä hänen vaikutuksesta Turun kaupunkikuvan muotoutumiseen. Asunto Oy Atriumin yhteydessä tulevat esille myös monia muita rakennustaiteellisesti merkittäviä asuinrakennuksia koskevat nykyajan kysymykset, kuten ulkoisten hissitornien rakentaminen ja rakennusten korottamispaineet. Vuonna 2011 Erik Bryggman on kovin ajankohtainen. Samana vuonna hänen syntymästään tulee kuluneeksi 120 vuotta, Bryggman-instituutti aloittaa toimintansa ja Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki.
Takaisin alkuun




 
 

Uusi ylioppilastalo : 100 vuotta Helsingin sydämessä (Gaudeamus, 2010)


Jari Eerolan toimittama Uusi ylioppilastalo : 100 vuotta Helsingin sydämessä –historiikki antaa kattavan kuvan sekä rakennuksesta itsestään, sen toiminnasta että sijoittumisesta kaupunkiympäristöön. Kirjan kirjoittajat ovat Eerolan lisäksi Jouko Kokkonen, Olli Matikainen, Mikael Sundman, Renja Suominen-Kokkonen ja Jouni Yrjänä. 100 vuotta ylioppilaiden kokoontumis- ja seurustelutilana toiminut rakennus on nähnyt paljon, ja tästä ajasta lukija saa varsin kattavan kuvan.
 
Armas Lindgrenin ja Wivi Lönnin suunnittelema Uusi ylioppilastalo valmistui vuonna 1910 tilaratkaisultaan kaksijakoiseksi. Rakennus koostui ”akateemisesta osasta” ja ”liikesiivestä”. Kirjassa rakennusta onkin tarkasteltu myös ylioppilaskunnan kiinteistöyrittäjyyden näkökulmasta. Osakuntaelämän kuvaus on seikkaperäistä ja elävää. Teoksen kuvatoimitus on onnistunut, ja runsaat värikuvat tukevat tekstiä kauniisti. Sisätilasta, kiinteästä koristelusta ja huonekaluista on kirjassa havainnollisia kuvia, joskin niitä saisi olla vielä enemmän. Erityisen hienoja ovat kuvat Armas Lindgrenin alkuperäispiirroksista.

Rakennuksen syntykontekstiin tuo mukavan lisänsä Renja Suominen-Kokkosen kirjoitus rakennusmestareista. Helsingin asemakaavan ja ydinkeskustan kehittymisen vaiheet saavat kirjassa oikeutetusti tilaa. Koska meidän aikamme suuret muutokset Helsingin ydinkeskustassa tapahtuvat pääasiassa maan alla, on mielenkiintoista tutkia miten nykytilanteeseen on tultu. Kirja on jaettu loogisiin osiin, joista jokainen voi lukea itseään kiinnostavan kokonaisuuden vaihtoehtona kronologiselle lukemiselle. Tieteellistä lukijaa ilahduttavat selkeästi laaditut viiteluettelo, lähteet ja kirjallisuus, henkilöhakemisto ja lyhenteet. Kirjan loppuun on vielä painettu Armas Lindgrenin ja Wivi Lönnin Uuden ylioppilastalon pääpiirustukset vuodelta 1908. Kirjaa voi suositella jokaiselle joka on kiinnostunut Helsingin ydinkeskustan muotoutumisesta, Uuden ylioppilastalon arkkitehtonisista ominaisuuksista, sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja osakuntien historiasta.
Takaisin alkuun


Muita uutuuksia