RAKENNUKSEN HISTORIA

Arkkitehtuurimuseon toimitalo rakennettiin tieteellisille seuroille vuonna 1899. Piirustukset laati Yleisten rakennusten ylihallituksen yliarkkitehti Magnus Schjerfbeck. Suunniteltu uusrenessanssirakennus ei kuitenkaan toteutunut koko komeudessaan, vaan siitä rakennettiin ainoastaan keskiosa, jossa sijaitsivat kirjasto, arkistotiloja sekä kokoontumistiloja. Niissä oli tarkoitus järjestää myös tieteellisiä näyttelyitä. Sisätilaa hallitsi silloin ja hallitsee edelleenkin mahtipontisen komea porrashuone, joka kattaa kolmanneksen koko rakennuksesta.

Rakennuksen täydentämisajatuksesta ei kuitenkaan luovuttu. Vuonna 1907 esitettiin tieteellisten seurojen kirjaston laajentamista pihan puolelle rakennettavalla puolipyöreällä lisärakennuksella. Vuonna 1922 Schjerfbeck teki uuden ehdotuksen rakennuksen laajentamiseksi. Tällä kertaa hän mukaili alkuperäistä siipirakennusideaansa. Kumpikaan ehdotus ei johtanut toteutukseen.



Tieteellisten seurojen talo, julkisivupiirustus vuodelta 1897, jossa näkyvät rakentamatta jääneet siipirakennukset.

Tieteelliset seurat muuttivat 1931 Säätytaloon, minkä jälkeen vanhalle rakennukselle kaavailtiin uutta käyttöä. Talo päätettiin antaa yliopiston voimistelulaitoksen käyttöön. Entinen juhlasali täyttyi voimistelutelineistä, ja ullakolle rakennettiin suihkut. Rakennus sai tällöin lempinimekseen ”Jumppa”, kun sitä siihen saakka oli kutsuttu ”Pöllöläksi” pääoven yläpuolella komeilevan Minervan pöllön vuoksi.


Museon pääsisäänkäynnin yläpuolella vartioi Minervan pöllö.

Liikuntatieteen opetuksen siirryttyä Jyväskylään 1970-luvulla rakennukseen sijoitettiin tilapäisesti yliopiston tiedotusopin laitos. Syksyllä 1980 taloa ryhdyttiin kunnostamaan Suomen rakennustaiteen museolle (nyk. Suomen arkkitehtuurimuseo), joka aloitti toimintansa kunnostetuissa ja restauroiduissa tiloissa helmikuussa 1982.