NÄYTTELYT TULOSSA

 
Arkkitehtuurimuseon vuoden 2019 toiminnassa korostuvat kotimaiset klassikot sekä arkkitehtien ammattikunnan taito ja suunnittelun ilo. Kaikkia näyttelyitä yhdistää teema piirtämisestä ajattelun työkaluna.
 
 
NÄYTTELYT 2019
 
Suur-Merijoen kartano – Jugendin helmi

6.3.2019–8.9.2019
 

Gesellius, Lindgren, Saarinen / Eliel Saarinen:
Suur-Merijoen kartanon kirjasto 1903, Viipurin maalaiskunta / Orig. Arkkitehtuurimuseo/MFA

Kevään päänäyttely valaisee Arkkitehtuurimuseon jugend-ajan loistolla. Näyttely herättää eloon Gesellius, Lindgren, Saarinen -arkkitehtitoimiston valovoimaisimman kokonaistaideteoksen, Suur-Merijoen kartanon (1902–1903). Näyttelyssä tutustutaan tuhoutuneen kartanon tarinaan ja sen ainutlaatuiseen esineistöön. Esillä on myös arkkitehtien taidokkaita, akvarelliväreillä toteutettuja alkuperäispiirustuksia.

Arkkitehtien Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnittelema Suur-Merijoen kartano oli kotimaisen jugendin upeimpia edustajia. Sveitsiäissyntyisen, Pietarissa vaikuttaneen liikemiehen, Maximilian Neuschellerin, Viipurin maalaiskuntaan rakennuttama kartano oli kokonaistaideteos, johon nuoret suomalaisarkkitehdit tekivät yksityiskohtaiset piirustukset tekstiilejä ja valaisimia myöten. Arkkitehtien lisäksi työhön osallistui laaja osaajien joukko käsityöläisiä, taidemaalareita ja kuvanveistäjiä, kuten Eric O. W. Ehrström, Väinö Blomstedt ja Gabriel Engberg. Neuvostoliiton puolelle jatkosodan jälkeen vuonna 1944 jäänyt rakennus on tuhoutunut, mutta osa irtaimistosta ehdittiin pelastaa Suomeen ennen talvisodan päättymistä.

Museo Milavidan tuottamassa näyttelyssä esitellään kartanosta pelastettuja huonekaluja, sisustusesineitä, veistoksia ja valokuvia. Materiaalia on kerätty museoista ja yksityiskokoelmista. Arkkitehtuurimuseo täydentää näyttelyä Gesellius, Lindgren, Saarinen -arkkitehtitoimiston alkuperäisillä, signeeraatuilla piirustuksilla. Arkkitehtuurimuseon kuraattorina toimii amanuenssi Anna Autio.
Arkkitehtuurimuseo on käynnistänyt näyttelyn valmistelun yhteydessä joukkorahoituskampanjan Gesellius, Lindgren, Saarinen  -arkkitehtitoimiston piirustusten konservoimiseksi. Tutustu kampanjaan
 
Radical Theater

6.3.2019–2.6.2019, pieni näyttelysali
Näyttely pohjautuu syksyn 2018 aikana toteutettuun kurssiin, jonka puitteissa Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen opiskelijat ja Arkkitehtuurimuseon henkilökunta etsivät yhdessä uusia tulkintoja museon kokoelman käytölle. Samalla pohdittiin arkkitehtuurin esittämistä ja arkkitehtuurinäyttelyn mahdollisia muotoja myös laajemmin. Näyttelyssä esiteltäväksi kohteeksi valikoitui arkkitehti P.E. Blomstedtin Helsingin Kansanteatteri-suunnitelma vuodelta 1935. Hakaniemen torille tehty suunnitelma jäi toteuttamatta, mutta piirustukset ovat säilyneet Arkkitehtuurimuseon kokoelmassa.  Näyttely antaa muodon toteutumattomalle rakennukselle 1930-luvun hengen mukaisesti. Samalla kokeillaan uudenlaista näyttelytekniikkaa ja vuorovaikutusta yleisön kanssa. Näyttelyn kuraattorina toimii arkistonhoitaja Elina Standertskjöld.
 
Arkkitehdin kynä kohtaa paperin – Eric Adlercreutzin luonnoksia ja piirustuksia

13.6.2019–8.9.2019, pieni näyttelysali
Pro Artibus -säätiön tuottama näyttely kertoo Eric Adlercreutzin monipuolisesta urasta arkkitehtina esittäen havainnollisesti, miten isoa roolia piirtäminen on näytellyt arkkitehdin työssä. Näyttely kutsuu kävijän jakamaan kokemuksen piirtämisen riemusta, joka vie tekijänsä uusiin ja ihmeellisiin todellisuuksiin.
Esillä on piirroksia niin suomalaisista kaupungeista kuin Italiassa tehdyiltä matkoiltakin. Näyttely esittelee myös lukuisia kilpailuehdotuksia perspektiiviluonnoksineen. Adlercreutz on kiinnostunut uudisrakennuksen vuorovaikutuksesta olemassa olevan ympäristön kanssa. Capriccioksi kutsuttu arkkitehtuuripiirrostyyppi, kirjaimellisesti käännettynä ’vuohen hyppy’,  havainnollistaa piirtämistä ajattelun työkaluna. Tekniikka yhdistää havainnot ja keksityt asiat yhdeksi kokonaisuudeksi.  Arkkitehtuuriin olennaisesti kuuluva kokemus tilasta saa muodon Adlercreutzin abstrakteissa akryylimaalauksissa ja värikynäpiirroksissa. Näyttelyn on kuratoinut FT Juha-Heikki Tihinen.
 
Alvar Aallon jalostettu maisema

25.9.2019–6.1.2020
Syksyn päänäyttely rakentaa yhteyden Alvar Aallon arkkitehtuurista sitä ympäröivään maisemaan. Näyttely esittelee Aaltoa inspiroineita maisemakäsityksiä ja avaa tapoja, joilla hän liitti maiseman osaksi arkkitehtuuria. Aalto rakensi tyyliään erilaisia maisema- ja tilakäsityksiä yhdistellen. Hän tutki keskisuomalaista maisemaa ja pohjoismaisia puutarhoja. Toisaalta hän viehättyi Välimeren kulttuurimaisemasta ja Akropoliksesta, Japanin tilakäsityksestä ja islamilaisen maailman puutarhoista. Ihannetilassa arkkitehtuuri liitettäisiin kuvaan lopuksi, osaksi sille valmiiksi suunniteltua maisemaa. Vaikka tavoite jäi olosuhteista johtuen pitkälti toteutumatta, jalostetun maiseman ihanne on nähtävissä esimerkiksi Teknillisen Korkeakoulun päärakennuksessa, jossa suomalaisesta punasavesta ja graniitista toteutettu klassinen muotoaihe yhdistyy paikalla olleeseen puukujaan. Näyttely toteutetaan Arkkitehtuurimuseon ja Alvar Aalto -säätiön yhteistyönä. Näyttelykonseptin on luonut professori emeritus Tom Simons ja käsikirjoituksesta vastaa kuraattori Teija Isohauta.