NÄYTTELY: TEL AVIV – VALKOINEN KAUPUNKI. TEL AVIVIN FUNKTIONALISMI

12.2.–30.3.2014, Arkkitehtuurimuseo
 
Arkkitehtuurimuseossa nähdään helmikuusta maaliskuun 2014 loppuun näyttely Tel Avivin modernistisesta arkkitehtuurista.
 
Näyttely oli esillä ensimmäisen kerran Tel Avivin taidemuseossa vuonna 2004 osana juhlallisuuksia, jotka järjestettiin Unescon nimettyä Tel Avivin Valkoisen kaupungin maailmanperintökohteeksi vuonna 2003.
 
Vuodesta 2005 alkaen näyttely on ollut esillä Montrealissa, Mendrisiossa ja Lausannessa, Roomassa, Le Havressa ja Pariisissa, Wienissä, Brysselissä, Frankfurtissa, Sao Paulossa ja viimeksi Pietarin Eremitaasissa. Suomessa näyttelyn toteuttaa Arkkitehtuurimuseo Tel Avivin kaupungin ja Israelin suurlähetystön tukemana.
 
Valkoinen kaupunki levittäytyy Välimeren rannan hiekkadyyneille. Rakennusten suunnittelijat opiskelivat Euroopan avantgardistisissa kouluissa ja saivat lisäkoulutusta johtavilta eurooppalaisilta arkkitehdeiltä kuten Erich Mendelsohnilta, Corbusier’lta ja Hannes Meyerilta.
 
Arkkitehdit toivat tietonsa ja kokemuksensa mukanaan ja loivat Tel Aviviin uuden, paikallisiin ilmasto-olosuhteisiin sovelletun arkkitehtuurikielen, jossa sekoittuivat moninaiset eurooppalaiset vaikutteet.
 
Vuosina 1931-1948 rakennettiin yli 3 700 funktionalistista rakennusta. Niistä pyrittiin tekemään karuun ilmastoon ja perinteiseen paikalliseen ympäristöön sopivia sekä hinnaltaan edullisia, jotta uusilla maahanmuuttajilla olisi niihin varaa. Kolmessa vuosikymmenessä syntyi moderni heprealainen kaupunki.
 
Kaupungin historiallisessa osassa on noin 8 000 rakennusta, joista 1 600 on luetteloitu suojeltaviksi osana Valkoista kaupunkia. Unesco nimesi alueen maailmanperintökohteeksi, jossa on eniten kaupunkikeskustassa sijaitsevia varhaista modernismia edustavia rakennuksia.
 
Kuutiomaisten ja kaarevien muotojen yhdistyessä voimakkaaseen horisontaalisuuteen syntyy valon ja varjon leikkiä, josta on tullut Tel Avivin arkkitehtuurin tunnusmerkki. Rakennusten muodot korostuvat, kun kirkas auringonpaiste osuu sileään valkoiseen rappaukseen. Valkoinen kaupunki edustaa turhista koristeista vapaata puristista arkkitehtuuria.
 
Nykyisin nämä rakennukset käyvät läpi ”kasvojenkohotusta”. Joihinkin rakennetaan harkitusti sovittaen lisäkerroksia. Kaikki muutokset tehdään selkeiden suojeluohjeiden mukaan, jotta Valkean kaupungin luonne voitaisiin säilyttää tuleville sukupolville.
 
Unescon valinnan jälkeen vuonna 2003 kaupungin matkailijamäärä kasvoi huomattavasti. Asuntojen tarve kaupungin keskustassa nousi huimasti, sillä eloisa alue houkuttelee nuoria ihmisiä kaikkialta maailmasta.
 
Näyttelyn on kuratoinut sen alullepanija, arkkitehtuurin professori emerita Nitza Szmuk. Avustavana kuraattorina on toiminut arkkitehti Tal Eyal. Näyttelysuunnittelusta ja graafisesta ilmeestä on vastannut arkkitehti Peter Szmuk. Smadar Timor ja Noa Caravan-Cohen ovat vastanneet projektinhallinnasta ja tuottaneet näyttelyssä esitettävät videot.
 
Näyttely kiertää Tel Avivin kaupungin ja Israelin ulkoministeriön tukemana.
 
Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja tunnukset lehdistökuvien lataamiseen:
Ilona Hildén, tiedottaja vs.
puh. 045 7731 0468
ilona.hilden@mfa.fi
 
 

Elokuvateatteri Esther (1939) tunnettiin aikaisemmin nimellä Dizengoff.
Zina Dizengoffin aukio, Zamenhof 1
Arkkitehdit: Yehuda & Raphael Magidovitch
Kuva: Nitza Metzger-Szmuk, Dwelling on the dunes
Talo Lustig & Rosenthal (1936)
Ben Ami 3
Arkkitehti: Mordechai Rosengarten
Kuva: Nitza Metzger-Szmuk, Dwelling on the dunes
Talo Bruno (1935)
Strauss 3
Arkkitehti: Ze’ev Haller
Kuva: Nitza Metzger-Szmuk, Dwelling on the dunes
Dizengoffin aukio (1935)
Arkkitehti: Genia Averbouch
Kuva: Nitza Metzger-Szmuk, Dwelling on the dunes
Dizengoffin aukio (1935)
Arkkitehti: Genia Averbouch
Kuva: Nitza Metzger-Szmuk, Dwelling on the dunes
Talo Engel (1934)
Rothschildin bulevardi 84 / Mazeh 41
Arkkitehti: Ze’ev Rechter
Kuva: Nitza Metzger-Szmuk, Dwelling on the dunes
Talo Leon Recanati (1935)
Menahem Begin 35 / Mazeh 79
Arkkitehdit: Salomon Liaskowsky ja Jacov Ornstein
Kuva: Nitza Metzger-Szmuk, Dwelling on the dunes
Talo Liebling (1936)
Idelson 29
Arkkitehti: Dov Karmi
Peruskorjaus vuonna 1999
Kuva: Nitza Metzger-Szmuk, Dwelling on the dunes