NÄYTTELY: RANTAVIIVOJA – KAUPUNKI VEDEN ÄÄRELLÄ

Näyttely Arkkitehtuurimuseossa 28.3.–27.5.2012
 
 
Suomessa on 320 000 kilometriä rantaviivaa, mikä yltäisi kahdeksan kertaa maapallon ympäri. Tiheästi asutulla pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa on satoja kilometrejä meren, järvien ja jokien rantoja. Veden läheisyys ja rantojen moninaisuus antavat näille kaupungeille vahvan leiman. Myös kansainvälisessä katsannossa kaupunkilaisten käytössä olevien rantojen runsaus on seudun houkutteleva erikoispiirre.
 
Rantojen käytön historialliset muutokset heijastelevat kaupunkielämän muutoksia. Juuri nyt ranta-alueita kehitetään intensiivisesti. Satamat, teollisuus ja huvila-alueet saavat rinnalleen uusia merellisiä kaupunginosia ja vapaa-ajan ympäristöjä. Kaupungit avautuvat kohti vettä. Vapaamuotoisia luonnonrantoja ja teollisia täyttömaarantoja muokataan uusien urbaanien tavoitteiden mukaisiksi. Kaupunkien suhde veteen muuttuu, taas kerran.
 
Rantaviivoja – kaupunki veden äärellä -näyttelyssä tutustutaan World Design Capital Helsinki 2012 -teemavuoden kohdekaupungeissa sijaitseviin ranta-alueisiin neljästä näkö-kulmasta. Ne kertovat erilaisista tavoista hyödyntää veden ja maan rajapintoja.
 
 
/ Koskemattomilla, luonnontilaisilla rannoillamme vietetään aikaa ja viihdytään nauttien ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista.
 
/ Kaupunkiseutujen rakennettu kulttuurimaisema puolestaan ilmentää vuosisatoja jatkuneen asumisen tuottamaa historiallista kerroksellisuutta, jota nykyään arvostetaan ja halutaan suojella myös jälkipolvien koettavaksi.
 
/ Kaupungin sydänalueilla rantaviiva on alati muutoksessa teollisuuden, talouden, elinkeinojen ja asumisen kilpaillessa ranta-alueiden käyttöoikeudesta.
 
/ Ranta-alueiden suunnittelua tarkastellaan myös tämän hetken arvostusten ja ihanteiden valossa. Tulevaisuudessa rantaviivalla voi olla aivan uudenlaisia merkityksiä suomalaisten asuinympäristön avartajana.
 
 
Näyttelyn yhteydessä julkaistava Rantaviivoja. Asuinalueita veden äärellä -kirja kertoo veteen liittyvien asuinalueiden menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta yleistajuisesti ja innostavasti. 1700-luvulta nykypäivään rakentuneet alueet ovat esimerkkejä sekä onnistuneesta ja tasokkaasta arkkitehtuurista että kodikkaana koetusta lähiympäristöstä. Teos vastaa siihen, miksi juuri nämä 19 asuinaluetta ovat erityisen rakastettuja ja viihtyisinä pidettyjä. Kirja ilmestyy kahtena erillisenä painoksena, suomen- ja englanninkielisenä. Siirry kirjakauppaan
 
Kirjan kohteista näyttelyssä ovat mukana keskeisesti Katajanokka, Kruunuvuorenranta, Lauttasaari, Suomenlinna, Helsingin pitäjän kirkonkylä sekä Ruoholahti, Aurinkolahti ja Kivenlahti.
 
Näyttelyyn liittyy huhti- ja toukokuussa järjestettäviä luentoja sekä urbaaneja löytöretkiä esiteltäviin kohteisiin. Tapahtumissa käsitellään sitä, kuinka rantojen merkitys kaupunkilaisille on muuttunut eri aikoina ja millaisia tulevaisuudennäkymiä elämä veden äärellä voi meille antaa. Lue lisää ohjelmistosta
 
Låda pressmeddelanden på svenska (PDF).
 
Klikkaa kuva isommaksi.

As Oy Merenkulkija, Lauttasaari, Helsinki.
Arkkitehdit NRT 2008.
Uudet asuinrakennukset ovat vielä osittain kesken. 1980-luvulla luonnonkauniista Vattuniemestä kehitettiin entisen teollisuusalueen sijasta arvostettu ja viihtyisä asuin- ja ulkoilualue.
Kuva: Antti Luutonen/NRT
Kalasatama, Helsinki.
Monenlaiset vaihtoehtoliikkeet kaupunkiviljelmistä konsertteihin ovat löytäneet paikan Kalasatamasta sillä aikaa, kun kaupunginosan rakentamissuunnitelmat etenevät. Kuvassa Ihana-kahvila.
Kuva: Mete Ufacik 2011
Kivinokan kesämajat, Herttoniemi, Helsinki.
Kesämaja-alueita syntyi 1900-luvun alussa erityisesti työväenyhdistysten aloitteesta ja ne ovat säilyttäneet suosionsa 2000-luvulle. Kivinokassa on noin 800 mökkiä.
Kuva: Laura Mattila
Aurinkolahden uimaranta, Vuosaari, Helsinki.
Ranta on otettu asukkaiden käyttöön. Asuinrakennukset on sijoitettu poikittain rantaa kohti ja niiden edustalla avautuu yleinen uimaranta.
Kuva: Kaisa Karhu/MFA 2011
Katajanokka, Helsinki.
Katajanokka muuttui varuskunta-, teollisuus- ja satama-alueesta tavoitelluksi asuinalueeksi 1960-luvulta alkaen.
Kuva: Simo Rista/MFA 1970-luku
Toukola-Viikki, Helsinki.
1930-luvun ilmakuvassa keskellä Arabian posliinitehdas. Taustalla Viikki, joka on kehittynyt ekokaupunginosaksi luonnonsuojelualueineen ja biotietellisine yliopistoineen.
Kuva: Oy Sääski/MFA 1930-luku
Kalasatama, Helsinki.
Sataman muutettua Vuosaareen Kalasatamasta kehitetään uudenlaista asuinaluetta, jonne sijoittuu lähitulevaisuudessa paitsi tuhansia asuntoja, myös suuri määrä työpaikkoja. Suunnitelmat hyödyntävät rantaa monella tavoin.
Kuva: Aukusti Heinonen/MFA 2011
Vuosaari, Helsinki.
Vuosaaren merihenkisessä asuinalueessa on yhdistetty onnistuneella tavalla julkista ja yksityistä rakentamista. Rannat ovat kaikkien käytössä.
Kuva: Aukusti Heinonen/MFA 2011