TIEDOTE: ALVAR AALLON JALOSTETTU MAISEMA

Arkkitehtuurimuseon tiedote 9.9.2019
 
 
NÄYTTELY RAKENTAA YHTEYDEN ALVAR AALLON ARKKITEHTUURISTA YMPÄRÖIVÄÄN MAISEMAAN
 
Arkkitehtuurimuseon ja Alvar Aalto-säätiön yhteisnäyttely Alvar Aallon jalostettu maisema avaa tutkimatonta aluetta suomen tunnetuimman arkkitehdin tuotannossa.
 
Mitä Suomen maisemaan tulee, niin se oli koko ajan ympärilläni. Kun koin siitä välittyvän tasapainon, aloin myös ymmärtää millä tavoin ihmisen täytyy ympäristöään käsitellä.

– Alvar Aalto, 1972 –
 
Maisema on olennainen osa Alvar Aallon (1898–1976) arkkitehtuuria. Arkkitehtina hän lähestyi sitä rakentamisen ja suunnittelun näkökulmasta. Suunnittelu lähti paikan luonteesta, joka oli yhtä aikaa fyysinen ja sosiaalinen. Maisema-arkkitehtuurin näkökulmasta Aalto käsitteli rakennustensa lähiympäristöä sisätilojen laajentumana ja lähestyi laajempaa ympäristöä maisemasta käsin. Hän ymmärsi, miten maisemaa muotoillaan pienimittakaavaisesta puutarhataiteesta suuremman mittakaavan maisemasuunnitteluun.
 
Arkkitehtuurimuseossa avautuva näyttely käsittelee Alvar Aallon suhdetta maisemaan – miten hän sen koki, ja miten hän pyrki omassa arkkitehtuurissaan huomioimaan kulloisenkin paikan maaston ja kasvuston luonteen. Siihen, millaiseksi Aallon luoma maisema muodostui, vaikutti monta tekijää. Otaniemen ja Jyväskylän kampusalueet tarjoavat esimerkin siitä, miten Aalto hyödynsi vanhaa kulttuuriympäristöä suunnitellessaan uutta.
 
Näyttely rakentaa kokonaiskuvan Aaltoon vaikuttaneista maisematekijöistä ja hänen tavoistaan tulkita ja muovata ympäristöä rakentamisen keinoin. Esimerkiksi Seinäjoen keskustaan Aalto loi kokonaan uuden maisemakokonaisuuden muotoilemalla maata ja varioimalla rakennusten korkeutta. Kansaneläkelaitoksen pääkonttori Helsingin Taka-Töölössä nousee punatiilisenä graniittisesta peruskalliosta. Rakennuksen maanpäälliset osat on sijoitettu keskelle jäävän pienoistorin ympärille sisäpihan puolella. Aalto oli arkkitehti, mutta häntä voidaan tulkita myös maisema-arkkitehtuurin näkökulmasta.
 
Keskustelu luonnon roolista kaupungeissa on ajankohtainen. Tietoa luonnon merkityksestä ihmisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä saadaan koko ajan lisää. Kansallisesti tunnetuin arkkitehtimme puhui viherverkostoista ja elävän luonnon läsnäolosta, ja otti omassa suunnittelussaan nämä huomioon. Aallolle luonto edusti uudistumista ja oli ihmisen hyvinvoinnin keskeisin lähde. Tässä hengessä hän tutki suomalaista metsää, talonpoikaista arkkitehtuuria sekä Välimeren alueen rinneviljelmiä ja antiikin raunioita. Puolustaessaan kasvillisuuden voimaa Aalto koki puolustavansa eurooppalaista humanismia ja sen traditiota. Samalla hän tuli huomaamattaan raivanneeksi tietä ekologiselle ajattelulle.
 
– Näyttely herättää näkemään maiseman olennaisena osana Aallon arkkitehtuuriperintöä, toteaa näyttelyn kuraattori, tutkija Teija Isohauta.
 
– Maiseman merkitys unohtuu usein arkkitehtuurikohteiden korjausten yhteydessä. Historian monikerroksisuuden säilyttäminen on kuitenkin tärkeää myös maiseman osalta. Olisi hienoa, jos esimerkiksi Paimion parantolan maisema-arkkitehtonisesti merkittävä kävelypuutarha voitaisiin palauttaa. Tai Kansaneläkelaitoksen pääkonttorin sisäpihan vesiaihe saatettaisiin uudelleen toimivaksi.
 
Näyttelykonseptin on luonut professori emeritus Tom Simons, ja näyttelyn käsikirjoituksesta vastaa kuraattori Teija Isohauta.
 

 
Alvar Aallon jalostettu maisema

Arkkitehtuurimuseossa 25.9.2019–12.4.2020.
Alvar Aalto -museossa, Jyväskylässä näyttely nähdään kesällä 2020.
 
 
Lisätiedot ja lehdistökuvat
 
Ilona Hildén, viestinnän suunnittelija
Arkkitehtuurimuseo
+358 (0)45 7731 0468
Ilona.hilden@mfa.fi
 
 
Yhteystiedot
 
Arkkitehtuurimuseo
Kasarmikatu 24
00130 Helsinki
 
ti–su 11–18
ke 11–20
 
Aikuiset 10 €
Opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 5 €
Alle 18-vuotiaat ja sotaveteraanit maksuton
Yhteislippu Arkkitehtuurimuseoon ja Designmuseoon 15 €
Arkkitehtuurimuseo on Museokortti-museo