NÄYTTELY: RADICAL THEATRE – KANSANTEATTERI 6.3.–2.6.2019

Näyttely Arkkitehtuurimuseon pienessä näyttelysalissa 6.3.–2.6.2019
 
Arkkitehti P.E. Blomstedt suunnitteli Hakaniemen torille teatterin, joka peilasi aikansa radikaaleja ajatuksia näyttämötaiteen uudistamisesta. Moderni Kansanteatteri jäi rakentamatta, mutta piirustukset ovat säilyneet Arkkitehtuurimuseon arkistossa. Aalto-yliopiston opiskelijoiden ja Arkkitehtuurimuseon yhdessä toteuttama näyttely on esimerkki museokokoelman hyödyntämisestä arkkitehtuurin opetuksessa.
 
 
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin opiskelijat ja Arkkitehtuurimuseon henkilökunta pohtivat syksyn aikana uusia tapoja museon kokoelman käytölle. Samalla suunniteltiin näyttely, joka antaa muodon P. E. Blomstedtin (1900–1935) toteuttamatta jääneelle Kansanteatteri-suunnitelmalle vuodelta 1935. Näyttelyä tehdessään opiskelijat pohtivat erityisesti arkkitehtuurin esittämistä ja arkkitehtuurinäyttelyn mahdollisia muotoja.
 
Näyttely esittelee teatterisuunnitelman moniaistisesti. Esillä on P.E. Blomstedtin alkuperäisiä piirustuksia ja kaksi opiskelijoiden tekemää pienoismallia. Piirustusten kautta välittyvät ajan ihanteet modernista suurkaupunkielämästä. Siihen kuuluivat ravintoloissa viihtyvät kaupunkilaiset, autot ja neonvalojen loiste. P.E. Blomstedt toteutti piirustukset eri tekniikoilla: lyijy- ja värikynillä, tussilla ja väriliiduilla. Näyttelyssä on myös animaatio, joka vapauttaa katsojan liikkumaan tilassa, jota ei koskaan rakennettu. 1930-luvun tunnelmaa välittävät musiikki ja aikalaiskuvat.
 
”Toteutumaton suunnitelma voi usein olla mielenkiintoinen historiallinen dokumentti aikansa pyrkimyksistä ja arkkitehdin kiinnostuksen kohteista. P. E. Blomstedtin Kansanteatteri-suunnitelma on tästä hyvä esimerkki. Siihen sisältyy näyttämötaiteen teoriaa ja historiaa sekä Blomstedtin ajatuksia Helsingin asemakaavoituksesta”, kertoo näyttelyn kuratoinut Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitaja Elina Standertskjöld.
 
 
 
P.E Blomstedtin moderni teatterisuunnitelma Hakaniemen torille

P.E. Blomstedt kuului tunnettuun jyväskyläläiseen arkkitehtisukuun. Sekä hänen isänsä Yrjö että veljensä Aulis olivat arkkitehteja. Hänen uransa osui murroskauteen, jolloin pohjoismainen klassismi väistyi modernismin tieltä.
Blomstedt kirjoitti tutkielmia ja artikkeleita asemakaavoituksesta ja rakennustaiteen eri aloilta ammatti- ja päivälehtiin. Yksi hänen laajimmista artikkelisarjoistaan käsitteli Helsingin keskustaa ja sen laajenemismahdollisuuksia. Kansanteatterin rakennus liittyy läheisesti hänen kaavoitussuunnitelmiinsa, sillä hän liitti sen osaksi vuosina 1934–1935 laatimaansa Siltasaaren uudistussuunnitelmaa.
 
P.E. Blomstedt oli laatinut teatterin hallituksen pyynnöstä ensimmäisen suunnitelman Kasarmitorille jo 1930–1931. Kun Kansan Näyttämö ja Koiton Näyttämö 1933 yhdistettiin, alettiin uutta rakennusta puuhata Siltasaareen. Blomstedt sijoitti suurikokoisen teatterin keskelle Hakaniemen toria. Rakennukseen kaavailtiin teatterin lisäksi useita ravintoloita.
 
P.E. Blomstedtin esikuvat teatteritaiteen alalla olivat Bauhausin perustaja Walter Gropius ja radikaali dramaturgi Erwin Piscator, joka halusi rikkoa perinteisen näyttämörakenteen ja tuoda yleisön osaksi esitystä. Blomstedtin suunnittelema teatteri olisi mahdollistanut uudet taiteelliset ideat. Näyttämörakenteita, lavasteita ja katsomoita olisi ollut mahdollista liikutella mekaanisesti siten, että koko teatteritilaa olisi voinut käyttää näyttämönä. Esityksiä oli tarkoitus elävöittää elokuvilla, valoilla ja kuvilla. Musiikkia ja äänitehosteitakin oli ajateltu monipuolisesti. Näyttämön suuri lasiseinä olisi tehnyt mahdolliseksi myös ulkotilan käytön. Katutasossa sijaitsevalle näyttämölle pystyi jopa ajamaan autolla.
 
Teatteri jäi rakentamatta. Syiksi on esitetty kunnallispoliittisia kiistoja ja joidenkin suurten rahoittajien yllättävää vetäytymistä. Viimeistään Blomstedtin menehtyminen marraskuussa 1935 hautasi suunnitelman lopullisesti, eikä Helsinkiin koskaan saatu ”maailman moderneinta teatteria”.
 
Exhibiting Architecture -studiokurssista näyttelyksi
 
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin maisteriohjelman studio, Exhibiting Architecture, järjestettiin yhteistyössä Arkkitehtuurimuseon kanssa 10.9.–10.12.2018. Kurssin aikana opiskelijat hioivat näyttelysuunnitelmaa yhdessä museon henkilökunnan kanssa. Kurssin ohjaajina toimivat professori Jenni Reuter sekä yliopisto-opettajat Tuomas Siitonen ja Maiju Suomi. Kurssin lopuksi toteutettavan näyttelyn kuratoi Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitaja Elina Standertskjöld. Opiskelijat ovat: Maria Bjuhr, Laura Eerikäinen, Mengxue Gu, Yuka Hanawa, Kasperi Kuusento, Korbinian Schütze, Nora Sønstlien, Anniina Taivainen, Maisa Tirkkonen, Heikki Torkkeli, Niklas Turunen, Wang Xin ja Yehan Zhang.
 
Lisätiedot ja lehdistökuvat:
 
Ilona Hildén, viestinnän suunnittelija
Arkkitehtuurimuseo
ilona.hilden@mfa.fi
+358 45 7731 0468
 
Käyntiosoite
 
Arkkitehtuurimuseo
Kasarmikatu 24
00130 Helsinki
 
ti–su 11–18
ke 11–20
 
Aikuiset 10 €
Opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 5 €
Alle 18-vuotiaat ja sotaveteraanit maksuton
Yhteislippu Arkkitehtuurimuseoon ja Designmuseoon 15 €
Arkkitehtuurimuseo on Museokortti-museo
 

Tiedote julkaistu 26.2.2019