TIEDOTE: VUOSISATA SAIRAALASUUNNITTELUA – PAATELAT ARKKITEHTEINA

 
 
Näyttely Arkkitehtuurimuseon pienessä näyttelysalissa 5.12.2018–24.2.2019
 
Arkkitehtuurimuseon pienessä salissa avautuu joulukuussa Paatelan arkkitehtisuvun historiaa esittelevä näyttely. Tarina on poikkeuksellinen, sillä perhe on ehtinyt toimia alalla sadan vuoden ajan. Suku tunnetaan erityisesti sairaala-arkkitehtuuristaan.
 
”Paatelan arkkitehtisuvun tarina on kiinnostava paitsi pitkän ajallisen ulottuvuutensa myös erikoistumisen takia", kertoo näyttelyn kuraattori, Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitaja Elina Standertskjöld.
 
"Paatelat tunnetaan sairaaloiden suunnittelijoina. On mielenkiintoista, miten kattavan kuvan suomalaisen sairaala-arkkitehtuurin kehityksestä saa vain tämän yhden perheen toimintaa tarkastelemalla."
 
Arkkitehdit Jussi ja Toivo Paatela perustivat Arkkitehtitoimisto Paatelan vuonna 1918. Jussi Paatela oli monipuolinen arkkitehti, joka työskenteli myös arkkitehtuurin professorina. Alkuvuosinaan 1920- ja 1930-luvuilla toimisto suunnitteli pankki- ja liikerakennuksia sekä Tampereen kaupunginkirjaston. Tänä aikana syntyivät myös muun muassa arkkitehtuurihistoriallisesti merkittävät Helsingin yliopiston Anatomianlaitos ja Metsätalo sekä parantolat, joita rakennettiin eri puolille Suomea.
 
Lääketiede ja teknologia kehittyivät 1920- ja 30-luvuilla nopeasti edellyttäen aikaisempaa laajemmin erikoistumista myös arkkitehdilta. Lääketieteellinen prosessi asetti yhä tarkemmat ehdot rakennuksen suunnittelulle. Tilaohjelmat määriteltiin yksityiskohtaisesti. Paateloiden näkökulmasta ala tarjosi otollisen alustan toiminnan kehittämiselle. Toimisto alkoi erikoistua sairaalasuunnitteluun jo 1920-luvulla. Kun moderni Meilahden sairaala-alue perustettiin, Jussi Paatelan suunnittelema Naistenklinikka (1934) oli alueen ensimmäisiä rakennuksia. Maine alan osaajana alkoi tuoda toimistolle paljon toimeksiantoja Suomessa ja myöhemmin myös ulkomailla.
 
Veli ja Kaija Paatela sekä Jaakko ja Eva Paatela jatkoivat suvun arkkitehtitoimintaa sairaala-arkkitehtuuriin erikoistuneina arkkitehteina. He jatkoivat aiheen ympärillä työskentelyä oman aikansa toimintaympäristössä 1950-luvulta 1980-luvun puoliväliin asti. Tänä ajanjaksona arkkitehtien toiminta muodostaa kiinnostavia kerroksia suomalaisen sairaala-arkkitehtuurin historiaan. Esimerkiksi Meilahden sairaala-alueelta voidaan löytää useita Paateloiden rakennuksia ja laajennuksia eri ajoilta.
 
Veli ja Kaija Paatelan poika, Mikael Paatela, valmistui arkkitehdiksi vuonna 1976. Hän aloitti työt vanhempiensa toimistossa 1970-luvun lopussa ja toimi vuodesta 1986 lähtien Paatela–Paatela & Co:n osakkaana ja toimitusjohtajana. 1980-luvulla sairaalalaajennuksista tuli toimiston keskeinen työkenttä. Erikoistuneena toimijana Paatelat suunnittelivat ja konsultoivat sairaalahankkeita myös ulkomailla.
 
"Sairaala-arkkitehtuuria on tehty pitkälti teknologian ehdoilla. Alkuaikojen sympaattisista parantoloista siirryttiin teknologian kehittyessä yhä isompiin rakennuksiin. Mitä enemmän sairaaloiden koko kasvoi, sitä laitosmaisemmiksi tilat ja hoitokokemus muuttuivat", kertoo Elina Standertskjöld.
 
"1990-luvulla herättiin huomaamaan, että tilojen viihtyisyys, taide, huonekasvit yms. vaikuttivat suoraan potilaiden terveyteen ja henkilökunnan työmotivaatioon. Alkoi uusi, humaanin suunnittelun aikakausi, jonka keskiössä oli ihminen. Tätä suuntausta jalostetaan edelleen."
 
"Näyttely heijastee myös arkkitehtuurin yleisempiä linjoja. Eri aikona vallalla olleet arkkitehtuurin ihanteet näkyvät Paateloiden arkkitehtuurissa."
 
Arkkitehtuurimuseon näyttely esittelee arkkitehtitoimisto Paatelan pitkäaikaista työskentelyä kotimaisten esimerkkikohteiden kautta. Oman osansa näyttelyssä saa myös arkkitehtuuriosaamisen kansainvälinen sairaalavienti. Näyttelyn ovat kuratoineet Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitaja Elina Standertskjöld ja tutkimuspäällikkö Juhana Lahti. Toimiston asiantuntijana on toiminut arkkitehti ja Tkl Mikael Paatela.
 
Mikael Paatela lahjoitti Paateloiden piirustusarkiston museolle vuonna 2014. Lahjoitus oli merkittävä. Se sisälsi alkuperäispiirustuksia ja ensimmäistä kertaa myös digitaalista aineistoa.
 
 
Lehdistökuvat ja haastattelupyynnöt
 
Ilona Hildén, viestinnän suunnittelija
Arkkitehtuurimuseo
ilona.hilden@mfa.fi
+358 45 7731 0468
 
Tiedote julkaistu 29.11.2018
 
—––––––––––––––––––––––
 
ARKKITEHTUURIMUSEO
Kasarmikatu 24
00130 Helsinki
 
ti–su 11–18
ke 11–20
 
Aikuiset 10 €
Opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 5 €
Alle 18-vuotiaat ja sotaveteraanit maksuton
Yhteislippu Arkkitehtuurimuseoon ja Designmuseoon 15 €
Arkkitehtuurimuseo on Museokortti-museo