TIEDOTE: MUSEO PALVELEMASSA YHTEISKUNTAA

Arkkitehtuurimuseo
Lehdistötiedote 29.9.2017
 

MUSEO PALVELEMASSA YHTEISKUNTAA


 
Arkkitehtuurimuseolla on ainutlaatuinen perintö arkkitehtuurin asiantuntemuksessa ja kokoelmissa. Museon ensisijainen tehtävä on huolehtia sen perinnön tulevaisuudesta.
 
Arkkitehtuurimuseon tehtävä on tallentaa ja tehdä saavutettavaksi arkkitehtuuriin liittyvää tietoa. Tämän perustehtävän oteuttamismahdollisuuksien turvaaminen myös tulevaisuudessa edellyttää sitä, että museo kykenee uudelleenorganisoimaan toimintansa tavalla, joka mahdollistaa sekä toiminnan uudistumisen että myös Laajemman taloudellisen pohjan luomisen. Museon tulee kyetä toiminnallaan tavoittamaan arkkitehtuurin ammattilaisten lisäksi myös laajempi yleisö ja olemaan läsnä ajankohtaisessa keskustelussa.
 
Toiminta kriisissä
 
Arkkitehtuurimuseo on perustamisestaan 1956 lähtien tukeutunut vahvasti valtion tukeen. Valtion tuen osuus museon toimintabudjetista on kuluneiden vuosikymmenten aikana eri muodoissaan vaihdellut 80–90% välillä. Rahoituspohjan suppeus on museon toiminnan taloudellisen kestävyyden kannalta vakava rakenteellinen haaste.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nyt usean vuoden ajan leikannut erikoismuseoiden rahoitusta n. 3–4% vuositahdilla, minkä seurauksena museon perusrahoitus on viimeisen neljän vuoden aikana supistunut yli 220,000 €, eli yli 10%. Lisäksi useat museon toiminnalle aikaisemmin keskeiset muista lähteistä tulevat valtion tuen muodot ovat kokonaan lakanneet.
 
Samaan aikaan museon kävijämäärät ovat nousseet merkittävästi nousten vuonna 2012 reilusti yli kaksinkertaisiksi aikaisempaan verrattuna, ja kävijämäärät ovat sen jälkeen säilyneet tällä nousseella tasolla.
 
Valtionrahoituksen pienenemisen lisäksi museolla on ollut pitkään muitakin talouteen liittyviä rakenteellisia haasteita. Museo omistaa edelleen rakennuksen, jossa se aikoinaan aloitti toimintansa ennen 1980-luvun alussa tapahtunutta muuttoa nykyiseen Kasarmikatu 24 rakennukseen. Osoitteessa Puistokatu 4 sijaitseva kiinteistö on vuosikymmenien aikana rapistunut erittäin huonoon kuntoon. Perusylläpitokustannukset tästä käyttämättömästä kiinteistöstä ovat yli 45,000 €/vuosi.
 
Museo on pystynyt ylläpitämään toimintaansa viimeisten vuosien aikana erilaisten taloudellisten puskureiden avulla, jotka ovat nyt kaikki käytetty loppuun. Pitkällä aikavälillä kehittynyt, rakenteellisista syistä johtuva taloudellinen kriisi on tällä hetkellä väistämätön.
Arkkitehtuurimuseon hallitus on toiminut määrätietoisesti tämän pitkään jatkuneen kehityksen muuttamiseksi. Keskeisenä työkaluna on ollut museon rakenteellinen uudistus. Sen tavoitteena on luoda kasvua, jolla museon perintö, asiantuntemus ja voimavarat voidaan turvata. Tämä tarkoittaa “sekä että” strategiaa, “joko tai” strategian sijaan, kun tarkastellaan uusia ja perinteisiä toimintamuotoja.
 
Uusia reittejä museoon
 
Uusien toimintamuotojen avulla voimme avata museon perinnön suurempien yleisöjen saavutettavaksi ja tuoda sille siten enemmän vaikuttavuutta. Tämä on mahdollisuus, josta voimme innostua.
Arkkitehtuuri on kaikkialla: ihmiset elävät, työskentelevät, rakastavat, syövät ja kuolevat arkkitehtuurin sisällä ja ympärillä. Jokaisella on yhteys, kokemuksia ja mielipiteitä arkkitehtuurista. Näin ollen jokainen on potentiaalinen Arkkitehtuurimuseon käyttäjä. Arkkitehtuuri ja kaupungit herättävät intohimoja. Ei pelkästään lehtien design-, arkkitehtuuri- tai kulttuurisivuilla, vaan myös paikallisuutisissa, politiikan ja talouden uutisissa. Elämänlaatu, kaupunkien kehittyminen, asuminen ovat kaikki teemoja, joihin museon tulee kiinnittyä voimakkaammin. Museon tulee olla siellä, missä ihmiset ovat ja herättää mielenkiintoa arkkitehtuuria kohtaan.
 
Me toimimme maailman suurimman ulkoilmamuseon ehdoilla, kaupungeissa, joissa elämme. Ulkona, ihmisten luona, voimme aktivoida ihmiset kohtaamaan elintilansa uusilla tavoilla.
 
Uudet toimintatavat tuovat myös uusia reittejä museoon. Vuodesta 2013 Arkkitehtuurimuseo on kokeillut uusia ohjelmia, joilla voimme kohdata laajempaa yleisöä ja luoda polkuja museoon tulemiseksi. Nämä ohjelmat antavat hyvin osviittaa niistä tulevista tavoista, joilla museo tulee toimimaan tulevaisuudessa. Esimerkkeinä ovat Vaikuttajafoorumi (2013), Arkkitehtuurikävelyt eri kaupungeissa (2016), Seinäjoen Kehitetään kaupunkia -työpajat koulujen, asukkaiden ja päättäjien kanssa (2017) ja Urban Quest (2017).
 
Lisätietoja:
Marco Steinberg, hallituksen puheenjohtaja
+358 40 4827508
marco@snowcone.fi
 
Juulia Kauste, johtaja
+358 45 77311233
juulia.kauste@mfa.fi
 
Kuvia tiedotustilaisuudesta:
https://www.dropbox.com/sh/bfy7ipz815mq00r/AADI_Ady4hJvQRT3DfA0N65Ya?dl=0
 
Alla tiedote kokonaisuudessaan luettavissa pdf-muodossa:

Lataa koko lehdistötiedote pdf-muodossa »
Lukemiseen tarvitset Adobe Acrobat -ohjelman.