JORMA JÄRVI – Kotien ja koulujen arkkitehti
näyttely museossa 8.10.–30.11.2008


JORMA JÄRVI, ARKKITEHTI

Jorma Järvi kuului samaan arkkitehtisukupolveen kuin mm. Aarne Ervi, Viljo Revell ja Eero Saarinen. Tämä poikkeuksellisen lahjakas joukko löi itsensä läpi 1930-luvulla yleisissä arkkitehtuurikilpailuissa saavuttamansa menestyksen kautta. Jorma Järven läpimurto oli toinen palkinto Helsingin posti- ja lennätintalon kilpailussa vuonna 1934, 26-vuotiaana. Kilpailussa ei jaettu ensimmäistä palkintoa, ja Järven yhdessä Erik Lindroosin kanssa tekemä kilpailuehdotus ”208+abc” otettiin myös toteutuksen pohjaksi.

Jorma Järvi työn ääressä.

Jorma Klaus Henrik Järvi (s. 11.8.1908 Nastolassa) valmistui ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta 1927. Hän aloitti arkkitehdinopintonsa Teknillisessä korkeakoulussa samana vuonna ja valmistui 1933. ”Diploomityö”, teatteritalo Helsingin Siltasaareen, esiteltiin jopa seuraavan vuoden ensimmäisessä Arkkitehti-lehden numerossa.

Jo uransa alussa Järvi sai kokemusta hyvin erilaisista suunnittelutehtävistä toimimalla 1930-luvun alkupuolelta lähtien avustajana mm. P.E. BlomstedtinMartti Välikankaan ja J.S. Sirénin toimistoissa. Blomstedtin toimistossa Järvi oli mukana suunnittelemassa Alkon kansanravintolaa Helsingin Siltasaarenkadulle. Välikankaan toimistossa hän avusti Kampissa sijaitsevan As. Oy Artturinlinnan suunnittelussa ja Sirénin toimistossa Lassila & Tikanoja Oy:n Eteläesplanadin konttorirakennuksen suunnittelussa.

Viimeksi mainittu tarjosi varmasti myös arvokasta kokemuspohjaa Postitalon suunnitteluprosessiin, joka jatkui kolmisen vuotta. Rakennus valmistui kesäkuussa 1938. Postitalo toteutettiin Rakennushallituksen määräämän valvojan, arkkitehti Kaarlo Borgin "suojeluksessa", mistä johtuen lopullinen rakennus sai enemmän valvojan makua tyydyttävän monumentaalisen ja vertikaalin ilmeen.


Postitalon lopullinen toteutus
muuttui olennaisesti
kilpailuehdotuksesta.
Toteutunut rakennus on
tavallaan sen peilikuva.
(Kuva: Gustav Welin/SRM)

Pian Postitalon valmistumisen jälkeen Järvi kutsuttiin Helsingin kaupungin rakennusosastolle suunnittelemaan Uimastadionia vuoden 1940 Helsingin olympialaisia varten. Samanaikaisesti hän toimi J.S. Sirénin assistenttina Teknillisessä korkeakoulussa. Sotien takia sekä olympialaiset että Uimastadionin lopullinen valmistuminen lykkääntyivät kuitenkin vuoteen 1952. Uimastadionista tuli yksi Jorma Järven tunnetuimmista töistä.

Helsingin uimastadion.
(Kuva: Heikki Havas/SRM)

Vuonna 1940 Järvi siirtyi juuriperustetun Puutalo Oy:n suunnitteluosaston johtajaksi ja jatkoi toimessa lähes koko 1940-luvun ajan. Puutalo Oy oli Ahlström yhtiöiden ohella tärkein puurakenteisten elementtitalojen kehittäjä ja tuottaja Suomessa. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluivat mm. useat omakotitalotyypit, koulut sekä vaneriteltat, ja suuri osa tuotannosta meni ulkomaanvientiin. Asemastaan johtuen Järvi oli yksi perusteellisimmin standardisoinnin ja rationalisoinnin kysymyksiin perehtyneistä arkkitehdeistamme.

Portaikko Helsingin Suurkirkon piirin
seurakuntatalossa.
(Kuva: Jaana Maijala/SRM)

Vuonna 1949 Järvi perusti oman arkkitehtitoimiston, joka toimi aluksi Laajasalossa Järven kodin yhteydessä. 1950-luvun lopulla toimisto siirtyi osoitteeseen Pohjoisranta 10. Perustamisesta lähtien Järven toimistoa työllistivät hyvin monipuoliset suunnittelutehtävät. Esimerkiksi vuosina 1950–51 toteutettiin Suurkirkon piirin seurakuntatalo Helsinkiin ja 1954 yliopiston lääketieteellinen instituuttirakennus Turkuun. Valtaosa toimiston merkittävimmistä töistä toteutettiin kuitenkin asuinrakennus- ja koulusuunnittelun parissa.

Turun yliopiston lääketieteellinen
instituuttirakennus.
(Kuva: Heikki Havas/SRM)

Jorma Järvi kuoli 11.11.1962 Helsingissä sydäninfarktin seurauksena. Hän oli kuollessaan 54-vuotias. Hänen viimeisiä töitään olivat mm. Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos sekä kokeellisuudessaan erittäin rohkea Kouvolan uimahalli vuodelta 1964. Keskeneräisiksi jääneet työt viimeisteltiin Järven kuoleman jälkeen hänen avustajiensa toimesta.

Kouvolan uimahalli on muotokieleltään
uimahalliksi poikkeuksellisen
kokeellinen. Hyperbolinen
paraboloidimuoto hallitsee koko
rakennusta.
(Kuva: Volker von Bonin)



Jorma Järvi, arkkitehti
Asuinarkkitehtuuri
Kouluarkkitehtuuri
Työluettelo
Kirjallisuus
Sivukartta

© Suomen rakennustaiteen museo / Petteri Kummala
Hanna Galtat (toim.)