ROHKEUS, SIVUTTAINEN LIIKE JA YKSILÖN VASTUU
Syksyn 2013 ensimmäisessä Vaikuttajafoorumissa hahmoteltiin lähtökohtia yhteiskunnalliselle muutokselle

Esko Aho pohjusti keskustelua Arkkitehtuurimuseolla tiistai-iltana 27.8. Alustuksessa esiin nousivat kysymykset prosesseista isojen rakenteellisten muutosten taustalla.
 
Miksi asiat tapahtuvat niin kuin ne tapahtuvat? Millaisia olosuhteita muutos edellyttää? Millaiset tekijät kehystävät arkkitehtuurin ja designin roolia yhteiskunnassa?
 
 

Museon johtaja Juulia Kauste esitteli Vaikuttajafoorumin museon uutena avauksena.


Teknologinen keksintö aloittaa muutoksen
Modernin ajan suurimpia murrosvaiheita voidaan avata teknologisten keksintöjen kautta. Esimerkiksi Chicagon kaupunkikehitystä kylästä miljoonakaupungiksi vain muutamassa vuosikymmenessä voidaan ymmärtää tarkastelemalla rautatieverkoston kehittymistä Yhdysvalloissa.
 
Myöhemmin autojen yleistyminen vaikutti vastaavalla tavalla mullistavasti sekä elämäntapaan että kaupunkirakenteeseen. Arkkitehtuurilla on kokonaisuudessa merkittävä rooli.
 

Inkunaabelivaiheesta muutokseen
Uusi digitaalinen aika on vasta alussa. Vaikka uusi teknologia on jo olemassa, sitä ei vielä osata hyödyntää syvällisellä tavalla.
 
Teknologia avautuu vähitellen ja saa arvonsa älykkäistä sovelluksista. Usein muutosta edeltää pitkä sopeutumisvaihe. Teknologia on jo olemassa, mutta sitä käytetään totuttujen käytäntöjen mukaisesti.
 
Ajattelu- ja organisaatiomallit muuttuvat hitaasti. Kuitenkin usko parempaan huomiseen on ajanut ihmisiä eri aikoina kokeilemaan rohkeasti uusia toimintatapoja. Sopeutumisvaiheessa ratkaisuja haetaan yrityksen ja erehdyksen kautta. Tässä tarvitaan rohkeutta.



Juulia Kauste ja Marco Steinberg avasivat keskuskustelua yleisölle

Fyysiset puitteet muuttuvat digitaalisella ajalla
Alustuksessaan Arkkitehtuurimuseolla Esko Aho hahmottelee seuraavaa suurta muutosta. Hänen mukaansa jo käynnissä olevan murroksen myötä fyysinen ja digitaalinen maailma yhdistyvät uusilla tavoilla.
 
Arkkitehtuuri elää ajassa ja on aina osa laajempaa kokonaisuutta. Digitalisoitumisen myötä tarve fyysisille puitteille muuntuu joksikin muuksi kuin on totuttu. Pankkipalveluiden fyysinen uudelleenjärjestäminen on esimerkki tästä muutoksesta.
 
Tulevaisuuden digitaaliset terveyspalvelut eivät välttämättä jäsenny sairaalan ympärille. Digitaaliseen opetukseen perustuva oppiminen ei edellytä perinteistä koulurakennusta. Avaamalla prosesseja yhteiskunnallisten ilmiöiden ympärillä voidaan löytää luovia ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin. Ahon mukaan on eri alojen välille kaivataan sivuttaista liikettä tuomaan uusia näkökulmia prosesseihin.
 

Suomalainen yhteiskunta tarvitsee rohkeutta
Suomessa on tehty hyvä pohjatyö digitaaliselle muutokselle. Kuitenkin muutos avautuu mahdollisuutena vain jos ilmapiiri on oikea. Suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan lisää rohkeutta kokeilla, sanoo Esko Aho.
 
Rohkeus on Aholle yhteiskunnallinen kysymys. Nolaamisen ja rangaistuksen kulttuuri lamauttaa. Syyllistämisen sijaan yksilöitä tulisi kannustaa eteenpäin. Kokeilu voi epäonnistuessaankin olla muutoksen kannalta olennainen. Hyvinvointivaltion haasteena tulevaisuudessa on kehittää toimintaympäristöstä sellainen, että yksilö voi ja haluaa kantaa vastuuta kehityksestä.

 


Esko Aho työskentelee Senior Fellow’na Harvardin yliopiston Kennedy Schoolin Mossavar-Rahmani Center for Business and Government -keskuksessa. Työssään Harvardin yliopistossa Aho on keskittynyt tarkastelemaan erityisesti valtion muuttuvaa roolia hyvinvointiyhteiskunnan ja kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Aho on aiemmin työskennellyt Sitran yliasiamiehenä sekä Nokian yhteistyösuhteista ja yhteiskuntavastuusta vastaavana johtajana.
 
Kuvat: Milla-Kariina Oja