ERIK KRÅKSTRÖM - arkkitehti ja kulttuuripersoona


Erik Kråkström oli arvostettu arkkitehti, professori ja kuvataiteen ystävä. Hän ehti luoda arkkitehtina pitkän uran, joka kesti aina 1940-luvun lopulta 1980-luvun loppuun asti. Urallaan hän ansioitui erityisesti teollisuusrakennusten suunnittelijana, mutta suunnitteli myös kouluja, asuin-, toimisto- ja liikerakennuksia sekä restaurointeja ja asemakaavoja. Hän edisti ammattikuntansa tunnettuutta lukuisissa luottamustehtävissä ja edusti maataan monissa kansainvälisissä yhteistyöelimissä.

Arkkitehti Erik Kråkström 22.9.1919–13.1.2009
Kuva: SRM

Erik Emil Kråkström syntyi ruotsinkielisellä Pohjanmaalla Pedersöressä, silloisessa Pietarsaaren maalaiskunnassa 22.9.1919. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1939 ja joutui samana vuonna osallistumaan talvisotaan. Jatkosodan sytyttyä Kråkström oli jälleen rintamalla, mutta pääsi opiskelemaan arkkitehtuuria Teknilliseen korkeakouluun vuonna 1943, mistä valmistui vuonna 1948 erinomaisin arvosanoin.

Sodan aikana Kråkström toimi tulenjohtoupseerina Valtasaaren, Siiranmäen ja Tali-Ihantalan ratkaisutaisteluissa. Hän tallensi taisteluiden synkentämää ympäristöään piirtämällä, ja sota-ajan aiheet ikuistuivat hänen taiteeseensa vielä kauan sodan päätyttyäkin.

Kråkström matkusti mielellään ja sai ulkomaista perspektiiviä arkkitehtuuriinsa opintomatkoiltaan Euroopasta, jonne matkusti pian valmistumisensa jälkeen. Myöhemmin hän matkusti myös Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Taiteellisen luonteen omaava Kråkström tallensi ympäristöään matkoillaan mieluummin piirtämällä kuin valokuvaamalla. Hänen taiteestaan on järjestetty monia näyttelyitä.

Kråkströmin ura alkoi Suomen Arkkitehtiliiton jälleenrakennustoimistossa 1945. Tämän jälkeen hän työskenteli monissa yksityisissä arkkitehtitoimistoissa. Hän teki töitä Arkitektbyrå N.E. Erikssonilla Göteborgissa vuonna 1946, Arkkitehtitoimisto Jussi Paatelalla Helsingissä 1947 ja Arkitektbyrå E. Nilssonilla Kööpenhaminassa 1948. Samana vuonna hän meni töihin arkkitehti Yrjö Lindegrenin tunnettuun toimistoon, missä osallistui esimerkiksi Helsingin Käpylän Käärmetalon ja Olympiastadionin suunnitteluun. Lindegrenillä hän tutustui myös yhdyskuntasuunnitteluun.

Yrjö Lindegren oli voittanut Töölönlahden asemakaavakilpailun vuonna 1948. Kråkström osallistui suunnitelman jatkotyöstämiseen vuodesta 1951 lähtien ja viimeisteli sen Lindegrenin kuoltua vuonna 1952. Myöhemmin Alvar Aalto osin hyödynsi suunnitelmaa keskustasuunnitelmatoimeksiannossaan.

  Helsingin keskusta-alueen asemakaavasuunnitelma 1954.
Kuva:Kolimio

Kråkström perusti oman arkkitehtitoimistonsa vuonna 1950. Vuosina 1953-1969 hän teki paljon yhteistyötä arkkitehti Ahti Korhosen kanssa. 1950-luvulla hän täydensi myös opintojaan Yhdysvalloissa Berkleyssä. Hän opiskeli University of Californiassa 1954-1955 ja tutustui jo tuolloin tietokoneen mahdollisuuksiin arkkitehtisuunnittelun apuna. Hänen arkkitehtitoimistonsa tunnettiinkin myöhemmin edelläkävijänä rakennussuunnittelun uusimpien työtapojen käyttäjänä.

Erik Kråkströmin ura sijoittui vuosikymmenille, jolloin Suomi kehittyi agraarikulttuurista moderniksi teollisuusmaaksi. Uudistuvassa maailmassa hän korosti aina rakennustaiteen ja kulttuurin menneisyyden tuntemusta ja kannusti siksi nuorempiaan arkkitehtuurin historian opiskeluun. Kråkström jakoi kokemustaan ja tietämystään mielellään tuleville arkkitehtisukupolville. Hän teki töitä myös entisessä opinahjossaan Teknillisessä korkeakoulussa, missä toimi assistenttina vuonna 1949, erityisopettajana 1950 ja väliaikaisena taidehistorian opettajana 1952. Myöhemmin vuosina 1968-1970, hän oli oppilaitoksen yhdyskuntasuunnittelun jatkokoulutuskeskuksen väliaikaisena johtajana.

Kråkström ansioitui erityisesti teollisuusrakennusten suunnittelijana. Arkkitehdin diplomaattisella luonteella saattoi olla tekemistä teollisuus- ja elinkeinojohtoon solmituilla hyvillä suhteilla. Hänet tunnettiin nimittäin huomaavaisena, innostuneena ja yhteistyökykyisenä persoonana.

Lempeä luonne oli arvostettu myös arkkitehtikollegoiden parissa. Kråkström oli arvostettu ja pidetty työkumppani ja opettaja, joka toimi monissa alan luottamustehtävissä. Hän oli Suomen arkkitehtiliiton SAFA:n hallituksen puheenjohtaja vuosina 1966-1967 ja osallistui SAFA:n sekä valtion nimeämänä edustajana lukuisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin tilaisuuksiin. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1975. Muista kunnianosoituksista mainittakoon vuonna 2007 myönnetty Artium Cultori –palkinto ja postuumisti vuonna 2009 myönnetty Suomen rakennustaiteen museon mitali. Kråkström kuoli 89-vuotiaana Porvoossa 13.1.2009.


© 2009 Suomen rakennustaiteen museo/ Aura Kivilaakso

Takaisin yläreunaan