Takaisin arkkitehteihin »

Lars Sonck
10.8.1870, Kälviä - 14.3.1956, Helsinki

Lars Eliel Sonck sai päästötodistuksen Turun ruotsalaisesta reaalilyseosta 1888, minkä jälkeen hän kirjoittautui Turun teollisuuskouluun. Vuonna 1890 hän aloitti opintonsa Polyteknillisessa opistossa (nyk. Teknillinen korkeakoulu) ja valmistui arkkitehdiksi 1894. Opiskeluaikanaan hän osallistui piirtäjänä Emil Nervanderin johtamalle Suomen Muinaismuistoyhdistyksen taidehistorialliselle retkelle Länsi-Uudellemaalle, Satakuntaan ja Hämeeseen. Opintomatkoja Sonck teki Skandinavian maihin, Saksaan, Itävaltaan ja Ranskaan.

Vähän ennen valmistumistaan Sonck voitti Turussa järjestetyn kilpailun uudesta evankelisesta kirkosta. Saatuaan pääpiirustukset laadittavikseen Sonck matkusti Saksaan perehtyäkseen kirkkoarkkitehtuuriin ja tiilityöhön, sillä kirkko oli päätetty rakentaa tiilestä. Turun Mikaelin kirkon rakentaminen aloitettiin monien vaiheiden jälkeen vasta 1899 ja se valmistui 1905.

Sonckin toinen suuri voitto oli ensimmäinen palkinto Tampereen Johanneksen kirkon kilpailussa 1899. Kirkko valmistui 1907, ja sitä voitaneen pitää yhtenä Sonckin tärkeimmistä töistä. Tuomiokirkko kuuluu Suomen kansallisromanttisen kauden päätöihin. Se on keskiajan arkkitehtuurin innoittama kokonaistaideteos, jonka kuuluisiksi tulleet kirkkosalin freskot maalasi Hugo Simberg ja alttarifreskot Magnus Enckell.

Kirkon jatkosuunnitteluvaiheessa Sonck teki useita muutoksia suunnitelmaansa. Näkyvin ero kilpailupiirustuksiin nähden oli julkisivujen kivimateriaalin käsittely. Julkisivut muurattiin nk. squared rubble -tekniikalla (kiven pinta jätetään karkeaksi). Samaa tehokeinoa Sonck käytti sittemmin Kallion kirkossa ja Helsingin puhelinyhdistyksen toimitalossa. Tämän tekniikan esikuvina olivat sekä amerikkalaisen Henry H. Richardsonin arkkitehtuuri että skotlantilaisen Aberdeenin kaupungin graniittiarkkitehtuuri.

Sonckin merkitys Suomen asemakaavataiteelle oli sekin merkittävä. Hän julkaisi 1898 Camillo Sitten aatteiden innoittamana artikkelin "Modern vandalism", jossa hän vaati kaupunkirakennustaiteen näkökohtien huomioon ottamista asemakaavoituksessa. Seurauksena oli Töölön asemakaavakilpailun julistaminen 1899. Kilpailu merkitsi uuden asemakaavoituksen tuloa Suomeen. Sonck sai toisen palkinnon ja laati lopullisen suunnitelman 1906 kilpailun voittajan, Gustaf Nyströmin kanssa. Sonckin muista asemakaavasuunnitelmista tärkeimmät ovat Eira (yhdessä Bertel Jungin ja Armas Lindgrenin kanssa) sekä Kulosaari, molemmat vuodelta 1907.

Sonckin laajasta tuotannosta mainittakoon vain hänen tunnetuimmat monumentaalisuunnitelmansa Kallion kirkko ja Mikael Agricolan kirkko, Hypoteekkiyhdistyksen rakennus Eteläesplanadin varrella, Eiran sairaala, Pörssitalo Fabianinkadulla ja Helsingin puhelinyhdistyksen toimitalo Korkeavuorenkadulla. Lisäksi hän suunnitteli lukuisan määrän hirsihuviloita, yksityistaloja ja asuinkerrostaloja. Yksityistaloista tunnetuimmat ovat hänen oma kesähuvilansa "Lasses villa" Ahvenanmaalla ja Sibeliukselle suunniteltu Ainola Järvenpäässä.

* * *

Lars Sonck valmistui arkkitehdiksi teollisuuskoulun kautta samoin kuin kurssitoverinsa Wivi Lönn. Sonckin Turun teollisuuskoulun ajan töistä tunnetaan näyttävä suunnitelma 100 tonnin kuunariksi.

Kesällä 1892 Sonck osallistui Muinaismuistoyhdistyksen taidehistorialliselle retkelle. Retkellä syntyneet kauniisti laveeratut piirustukset keskiaikaisista kirkoistamme ovat Museovirastossa. Piirustuksista näkyy, että Sonck ei ollut huono piirtäjä, ja viimeistään Turun Mikaelin kirkkokilpailun voittanut työ osoittaa vääriksi kaikki epäilyt Sonckin piirustustaidon suhteen. Aiheen tähän käsitykseen ovat antaneet hänen lukuisat vapaankäden piirustuksensa, nuo tuskin tupakka-askin kantta suuremmat paperilappuset, joihin hän on paksulla, kömpelöllä lyijykynällä luonnostellut kohteensa.

Pääosan Sonckin kokoelmasta Arkkitehtuurimuseo (ent. Suomen rakennustaiteen museo) sai jo perustamisvuonnaan 1956. Osaa Sonckin arkistosta, nk. "Ritsalen"-erikoiskokoelmaa säilytetään Ålands Museumissa. Tähän kokoelmaan kuuluu esimerkiksi Loviisan kylpylähotellin valtavan suuri originaali ja useita huviloiden laveerattuja perspektiivipiirustuksia.

Sonckin piirustusaineisto on niin ajallisesti kuin sisällöllisestikin hyvin kattava hienoista laveerauksista yksityiskohtaisiin työpiirustuksiin ja varhaisista koulutöistä aina 1940-luvun tyyppitaloihin, jotka hän tyylilleen uskollisena ajatteli vielä rakennettaviksi pyöreästä hirrestä.