Takaisin arkkitehteihin »

Usko Nyström
6.9.1861, Virrat - 6.1.1925, Kotka

Sakris Usko Nyström kirjoitti ylioppilaaksi 1880 ja aloitti kielten, estetiikan ja matemaattisten aineiden opinnot Helsingin yliopistossa. Yliopistosta Nyström siirtyi Polyteknilliseen opistoon (nyk. Teknillinen korkeakoulu) ja valmistui arkkitehdiksi 1888. Opiskeluaikanaan hän työskenteli kirkkoarkkitehti Josef Stenbäckin sekä opettajansa Gustaf Nyströmin toimistoissa. Valmistumisensa jälkeen Usko Nyström jatkoi opintojaan valtion apurahan turvin École des Beaux-Artissa Pariisissa 1890-91.

Pariisissa olonsa aikana Nyströmillä oli mahdollisuus matkustella laajalti Etelä- ja Keski-Euroopassa. Hän kävi Italiassa ja Kreikassa tutustumassa antiikin kulttuuriin ja rakennustaiteeseen. Englannissa ja Ranskassa häntä kiinnosti erityisesti keskiaikainen kirkkoarkkitehtuuri. Nyström oli taitava piirtäjä, ja hän teki matkoillaan runsaasti luonnoksia.

Palattuaan Ranskasta Nyström kutsuttiin Polyteknilliseen opistoon piirustuksen ja rakennustaiteen ylimääräiseksi opettajaksi. Vuodesta 1908 lähtien hän toimi antiikin ja keskiajan rakennustaiteen lehtorina Teknillisessä korkeakoulussa. Tämän ohella hän opetti ornamentiikkaa ja tyylioppia Taideteollisessa keskuskoulussa.

1895-1907 Nyströmillä oli toimisto arkkitehtien Vilho Penttilä ja Albert Petrelius kanssa. Nyström-Petrelius-Penttilän toimisto suunnitteli Helsinkiin useita jugend-kerrostaloja: Pietarinkatu 9 ja 10, Merimiehenkatu 6, Liisankatu 16, Annankatu 12 ja Uudenmaankatu 9 ja 17.

Usko Nyströmin itsenäisiä töitä ovat mm. Imatran valtionhotelli, useat asuinrakennukset Helsingissä, Kansallis-Osake-Pankin konttori Viipurissa, Kotkan suomalaisen yhteiskoulun julkisivut ja Porin Cygnaeuksen koulu. Nyströmille myönnettiin professorin arvo vuonna 1922.

* * *

Arkkitehtuurimuseon kokoelmissa on vain muutamia Usko Nyströmin alkuperäisiä rakennuspiirustuksia, pääasiassa As Oy Kointähdestä Pietarinkatu 9:ssä ja NMKY:n talosta Vuorikadulla Helsingissä. Osa suunnitelmista on säilynyt vain sinikopiona, mutta tällaisinakin nämä jugend-kauden piirustukset ovat ihmeellisen lumoavia. Antoisimpia ovat kuitenkin Usko Nyströmin luonnoskirjat, joihin tutkija saattaa uppoutua tuntikausiksi. Osaksi tämä johtuu piirrosten miniatyyrimäisestä koosta. Esimerkiksi Kansallisteatterin kilpailuluonnoksessa tämän valtavan rakennuksen korkeus on vain 3,5 cm. Yhdellä lehdellä voi olla 16 erilaista kaakeliuunin tai takan luonnosta - kaikki tarkoin piirrettyjä ja laveerattuja. Välillä Nyströmin nopea kynä on vanginnut ravikilpailujen jockeyn, pariisilaisnäkymän tai maaseutuidyllin.

Luonnoskirjojen varhaisin päiväys on vuodelta 1886 ja viimeisin 1923. Nyström aloitti uusrokokoon ja kansainvälisen art nouveaun merkeissä. Hän omaksui uuden tyylisuunnan laajemmin ja syvällisemmin kuin kukaan muu meillä. Aikakausi merkitsi hänelle paljon enemmän kuin vain kansallista romantiikkaa. Nyströmin aihemaailma oli universaali ja eksoottinen: valtamerten kuohuvia aaltoja, kilpikonnia, mustekalojen pitkiä lonkeroita tai jopa koko maapallo, kuten helsinkiläisen asuintalo Kointähden julkisivussa.

Nyström teki luonnoksia myös huonekaluista, tekstiileistä ja taideteollisuusesineistä. Osa näistä on tehty oppilastöiden aiheeksi eikä arkkitehdin praktiikkaa varten.

Kansallisromantiikka käpyineen ja oravineen oli meillä melko lyhytaikainen. Usko Nyström antoi tälle tyylikaudelle jatkoaikaa luonnoskirjojensa lehdillä. Piirtämisen "alituinen pakko", värien ja kaarevien viivojen vapaa leikki välittyivät hänen oppilailleen. Nyströmin pehmeäntaipuisaa jugend-viivaa ei voi olla vertaamatta hänen oppilaansa Alvar Aallon huonekalusuunnitelmiin tai Savoy-maljakon muotoon. Aalto sai sittemmin tehtäväkseen Usko Nyströmin hautamuistomerkin suunnittelun. Muistomerkki paljastettiin huhtikuussa 1930, viisi vuotta Usko Nyströmin kuoleman jälkeen.

Usko Nyströmin piirustusarkisto on lukumäärältään vähäinen, ja kaikkiaan hänen piirustuksiaan on säilynyt vain hyvin vähän muissakin arkistoissa.