Takaisin arkkitehteihin »

Wivi Lönn
20.5.1872, Tampere - 27.12.1966, Helsinki

Olivia Mathilda (Wivi) Lönn kävi Tampereen suomalaista tyttökoulua, mutta joutui taloudellisista syistä lopettamaan koulunkäyntinsä ennen ylioppilaaksi pääsyään. Vuonna 1891 hän kirjoittautui Tampereen teollisuuskoulun rakennusosastolle. Hän oli kurssinsa 13 oppilaasta ainoa nainen ja valmistui koulusta luokkansa parhaana. Valmistumisen jälkeen hän aloitti opintonsa Polyteknillisen opiston (nyk. Teknillinen korkeakoulu) arkkitehtiosaston ylimääräisenä oppilaana ja valmistui 1896.

Opiskeluaikanaan Lönn harjoitteli Onni Tarjanteen ja Lars Sonckin toimistoissa ja valmistuttuaan lyhyen ajan Gustaf Nyströmin toimistossa, minkä jälkeen hän perusti oman toimiston. 1898 Lönn teki kolmen kuukauden opintomatkan Skotlantiin, Englantiin ja Keski-Eurooppaan.

Lönnin ensimmäinen toteutunut rakennussuunnitelma oli Tampereen tyttökoulun päärakennus, johon hän laati piirustukset 1898. Hän oli taitava rakennesuunnittelija, joka laski itse kattotuolien, palkkien ja kupolien rakenteet. Lönn oli erityisen kiinnostunut rakennusten toimivuudesta ja tutki perusteellisesti suunnitelmiensa pohjaratkaisut. Hän oli Suomen ensimmäinen oman toimiston perustanut naisarkkitehti.

Työskennellessään Tampereella Lönn piirsi useita koulurakennuksia myös muualle Suomeen mm. Mikkelin yhteiskoulun ja Åbo svenska samskolan.

1900-luvun alussa Wivi Lönn osallistui menestyksekkäästi arkkitehtuurikilpailuihin. Hän voitti mm. Tampereen Aleksanterin kansakoulun, paloaseman, WPK:n talon ja kauppaoppilaitoksen kutsukilpailut. Kaikki muut paitsi WPK:n talo rakennettiin. Yhdessä Armas Lindgrenin kanssa hän sai jaetun toisen sijan Estonia-teatterin ja ensimmäisen sijan Helsingin Uuden ylioppilastalon kilpailuissa. Molemmat rakennukset toteutettiin heidän ehdotuksiensa pohjalta.

Vuodet 1911-18 Lönn asui Jyväskylän Seminaarinmäellä suunnittelemassaan rakennuksessa. Hän piirsi Jyväskylään useita yksityistaloja ja Säynätsaloon Parviaisen Tehtaat Oy:lle käytännöllisesti katsoen kaikki 1920- ja 30-luvulla rakennetut talot: koulun, lastentarhan, vanhainkodin, työväen- ja insinöörien asunnot sekä toimistorakennuksen.

1918 Lönn muutti Helsinkiin. Hänen sinne suunnittelemistaan rakennuksista voidaan mainita NMKY:n asuinrakennus Rautatienkatu 23 yhdessä Aili-Salli Ahde-Kjäldmanin kanssa. Rakennuksen valmistuttua 1928 Lönn muutti yhteen asunnoista. Hänen viimeinen työnsä oli "Tähtelän" observatorio Sodankylässä. Alunperin kokonaisuus käsitti 11 Onni Tarjanteen suunnittelemaa rakennusta, jotka tuhoutuivat täydellisesti Lapin sodassa. Observatorion uudisrakennukset toteutettiin Lönnin suunnitelman pohjalta.

Wivi Lönnille myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1959.

* * *

Vaikka Wivi Lönn oli saanut hyvät arvosanat piirustusaineista, hän käytti jo luonnosvaiheessa mieluiten viivotinta ja merkitsi tarkat mitat piirustuksiin. Perspektiivipiirustuksia hän teki vain kilpailuehdotuksiin. Nimikirjoitus esiintyy aluksi muodossa "Vivi" mutta vuodesta 1899 lähtien muodossa "Wivi". Lönn ei ollut Suomen ensimmäinen naisarkkitehti, mutta oli hyvin harvinaista että esimerkiksi yhteistyössä Armas Lindgrenin kanssa juuri Wivi suunnitteli rakenneratkaisut eikä ornamentteja.

Lönnin piirustuskokoelma on hyvin säilynyt, ja se on jatkuvasti kiinnostuksen kohteena. Aineistoa on riittänyt tutkijoille, näyttelyihin, julkaisuihin ja TV-ohjelmiin. Tärkeää kokoelman materiaali on myös rakennusten restauroijille. Tunnetuimmat piirustukset ovat kilpailuehdotus Tampereen paloasemaksi ja Tampereen tyttökoulun suunnitelma.