Takaisin arkkitehteihin »

Jorma Järvi
11.8.1908, Nastola - 11.11.1962, Helsinki

Jorma Klaus Järvi kirjoitti ylioppilaaksi 1927 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1933. Järvi työskenteli valmistuttuaan J.S.Sirénin arkkitehtitoimistossa. 1940-49 hän toimi Puutalo Oy:n suunnitteluosaston päällikkönä ja kehitteli tehdasvalmisteisia puutalotyyppejä. Tämän jälkeen hän perusti oman toimiston. 1959 hänet valittiin standardisoimislaitoksen johtokunnan puheenjohtajaksi.

Vuonna 1934 Jorma Järvi osallistui Erik Lindroosin kanssa Helsingin Posti- ja lennätintalokilpailuun, jossa hän voitti toisen palkinnon. Heidän ehdotuksensa "208+abc" toteutettiin, ja Järvi työskenteli tämän rakennuksen parissa aina vuoteen 1938. Tämän jälkeen hän toimi Helsingin kaupungin rakennustoimistossa vuoden 1939 ja samaan aikaan J.S. Sirénin assistenttina Teknillisessä korkeakoulussa.

1950-luvulla Jorma Järvi suunnitteli useita koulurakennuksia: Herttoniemen kansakoulun, Kulosaaren yhteiskoulun ja Pakilan kansakoulun Helsinkiin sekä Rovaniemen yhteislyseon. Hänen muista töistään mainittakoon Helsingin uimastadion ja Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan laitosrakennukset. Lisäksi hän on suunnitellut kerrostaloalueen Helsingin Roihuvuoreen, omakotialueen Tapiolaan ja Jyväskylän Viitaniemen puutarhakaupunginosan.

Katso myös Jorma Järven arkkitehtuuria käsittelevä sivusto

* * *

Järven kokoelma kuuluu ns. täydellisiin kokoelmiin, eli museo on saanut suurin piirtein koko aineiston. Helsingin Pääpostitalon piirustuksia ei tässä kokoelmassa kuitenkaan ole. Tämä työ tehtiin Rakennushallituksen määräämän valvojan, arkkitehti Kaarlo Borgin suojeluksessa. Rakennus sai enemmän valvojan makua tyydyttävän monumentaalisen ja vertikaalin muodon. Myöhemmin Jorma Järvi kuitenkin sai yllin kyllin tehtäviä toteuttaakseen omaa arkkitehtuurinäkemystään. Hän käytti uusia teemoja mm. Tapiolan yhteiskoulussa. Osa opetustiloista on kuusikulmion muotoisia ja katettu matalalla kartiokatolla. Rakennus suunniteltiin 1957, ja se oli osa Tapiola-ideologiaa. Siinä pyrittiin irti yksitoikkoisista ratkaisuista, ja pääpaino annettiin luonnonläheisyydelle sekä luovaa kykyä innoittaville asioille. Tapiola-ihanteisiin sopivat myös hänen suunnittelemansa omakotitalot.

Koulurakennuksista tuli Järven ominta aluetta: 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa hän sunnitteli aikaisemmin mainittujen lisäksi mm. Kittilän Naakenavuoman ja Rovaniemen Korkalovaaran kansakoulut sekä Kälviän kansanopiston ja Maunulan yhteiskouluun.