Takaisin arkkitehteihin »

Georg Jägerroos
4.5.1901, Viipuri - 4.11.1956, Helsinki

Georg Brynolf Jägerroos kirjoitti ylioppilaaksi 1920 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1925. Jägerroos harjoitteli Uno Ullbergin toimistossa Viipurissa sekä Armas Lindgrenin ja Väinö Vähäkallion toimistoissa Helsingissä. Vakinaisen toimen hän sai jo ennen valmistumistaan Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) rakennusosastolta 1924. Vuodesta 1928 lähtien hän toimi osaston johtajana aina sotien jälkeisiin vuosiin asti.

Jägerroos teki opintomatkoja 1920-luvulla Pohjoismaihin, Saksaan, Italiaan, Itävaltaan ja Ranskaan. Lisäksi hän matkusti Tsekkoslovakiaan, Jugoslaviaan, Sveitsiin ja Englantiin sekä Hollantiin ja Belgiaan.

Jägerroos osallistui moniin arkkitehtuurikilpailuihin, useimmiten arkkitehti Arne Helanderin kanssa. Heidän ehdotuksensa sai lunastuksen Viipurin kaupunginkirjastokilpailussa 1927, samoin Vaasan Kauppiaiden liiketalokilpailussa. 1930-luvulla Jägerroos ja Helander sijoittuivat Kotkan Rauta Oy:n liiketalokilpailussa, Kotkan kaupungintalokilpailussa ja Helsingin postitalokilpailussa yhdessä H. Borgströmin kanssa. Jägerroos sai omalla ehdotuksellaan 3. sijan Suomi-yhtiön liiketalokilpailussa.

Päivätyönsä Jägerroos teki KK:n palveluksessa. Hänen tunnetuimpia osuusliikkeelle tekemiään töitä ovat OTK:n pääkonttori Helsingin Hämeentielle (yhdessä Väinö Vähäkallion ja Antero Pernajan kanssa), OTK:n Helsingin mylly, OTK:n Katajanokan varasto, Osuusliike Voiman pääkonttori- ja asuinrakennus Tampereella, OTK:n mylly ja keskusvarasto Viipurissa. Osuuskuntarakennusten lisäksi Jägerroos suunnitteli Kuusankoskelle kaupungintalon ja kansakoulun. Mittavimman asuntorakennussuunnitelmansa hän teki luonnostellessaan 1930-luvulla Kansa-yhtiölle Hämeentie 38:aan funktionalistisia kerrostaloja pienasuntoineen.

* * *

Jägerroosin arkkitehtuurissa säilyi pitkään klassisistisia piirteitä funktionalismin rinnalla. Hän suunnitteli yksityiskohdat huolellisesti ja käytti julkisivuissa graniittia ja terrasti-rappausta. Funktionalistisena piirteenä voitaneen pitää nopeaa uutuuksien omaksumista rakennustekniikassa. Esimerkkeinä Jägerroosin 1930-luvun töistä ovat Töölön kirkkoa vastapäätä sijaitseva hienostunut funkistalo Topeliuksenkatu 3, jonka ylimmässä kerroksessa oli myös hänen oma toimistonsa sekä "Kirjan talona" tunnettu rakennus Kirjatyöntekijänkatu 10, johon hän suunnitteli ajalle tyypillisen ravintolan sisustuksen.

Sodan jälkeen Jägerroos sai tehtäväkseen suunnitella pommituksessa pahoin vaurioituneen Eliel Saarisen piirtämän Kotkan työväentalon korjaustyön. 1940-luvulla hän suunnitteli myös sodan jälkeisille suurille ikäluokille maaseutukouluja, mm. Janakkalaan, Hattulaan ja Lammille. Kaikista edellä mainituista kohteista on museon kokoelmissa piirustukset. Arkistossa oleva Jägerroosin kokoelma on kuitenkin melko suppea, sillä hän teki pääasiallisen elämäntyönsä Kulutusosuuskuntien arkkitehtina.