Takaisin arkkitehteihin »

Erik Bryggman
7.2.1891, Turku - 21.12.1955, Turku

Erik William Bryggman kirjoitti ylioppilaaksi 1910. Kouluaikanaan hän kävi myös Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulua vuosina 1906–09. Hän valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1916. Ennen valmistumistaan hän matkusti vuonna 1914 yhdessä opiskelutoverinsa Hilding Ekelundin kansssa Ruotsiin ja Tanskaan. Tämän jälkeen Bryggman työskenteli Helsingissä Sigurd Frosteruksen, Armas Lindgrenin ja Valter Jungin arkkitehtitoimistoissa sekä Helsingin asemakaavakonttorissa. Vuonna 1923 hän perusti oman toimiston Turkuun.

Työskennellessään Lindgrenin toimistossa Bryggman tutustui perusteellisesti historialliseen arkkitehtuuriin; hän oli mukana mm. Turun tuomiokirkon restauroinnissa. Tämä työ sai hänet myös siirtymään takaisin kotikaupunkiinsa.

Vuonna 1920 Bryggman matkusti Italiaan. Matka tuotti suuren määrän luonnoksia, joissa hän renessanssiarkkitehtuurin ohella tutki anonyymia, kansanomaista rakentamista. Italian arkkitehtuurin vaikutus näkyi sittemmin Bryggmanin 20-luvun töissä, esimerkiksi asuintalo Atriumissa (1927) ja Hotelli Hospits Betelissä (1928).

Heti valmistuttuaan ja koko 20- ja 30-luvun Bryggman osallistui ahkerasti arkkitehtuurikilpailuihin. Hän sai lunastuksen Paimion parantolan kilpailussa 1929 ja toisen palkinnon Tehtaanpuiston kirkkokilpailussa 1930. Bryggman ja Turussa tähän aikaan toiminut Alvar Aalto osallistuivat lähes poikkeuksetta samoihin kilpailuihin. Turkulaisissa kilpailuissa Aalto sijoittui yleensä paremmin ja sai rakennettavakseen mm. Lounais-Suomen Maalaistentalon ja Paimion parantolan. Kansainvälisissä kilpailuissa, kuten Columbus-majakkakilpailussa ja Thonet-Munduksen tyyppihuonekalukilpailussa (molemmat vuonna 1929) ei kummallakaan ollut onnea.

Vuonna 1929 Bryggman sai yhdessä Aallon kanssa tehtäväkseen suunnitella Turun 700-vuotisjuhlan messualueen. Näyttelystä muodostui ensimmäinen tietoinen funktionalismin manifesti Suomessa.

Bryggman oli vuotta aikaisemmin tutustunut Weissenhof Siedlungiin Stuttgartissa, Frankfurt am Mainin asuntoalueisiin Ernst Mayn johdolla sekä Dessaun Bauhausiin, jossa hän tapasi Walter Gropiuksen. Muutos italialaisvaikutteisesta klassismista funktionalismiin näkyi välittömästi tämän jälkeen Bryggmanin töissä, ei vähiten Turun Messujen suunnitteluperiaatteissa.

Åbo Akademin kirjasto, nk. "Boktorn, Kirjatorni" vuodelta 1935 ja kansainvälisesti huomiota herättänyt Vierumäen urheiluopisto 1933–36 (kilpailu oli vuonna 1930) edustavat funktionalismia puhtaimmillaan.

1930 valmistui Bryggmanin suunnittelema askeettisen pelkistetty Paraisten siunauskappeli. Kymmenen vuotta myöhemmin valmistuneessa Turun Ylösnousemuskappelissa on jo selvästi nähtävissä siirtyminen romanttisempaan arkkitehtuuriin. Koristeelliset ovien vetimet, harkitusti sijoitetut köynnöskasvit ja liuskekiven käyttö enteilevät jo "förttitalismia".

1950-luvulla Bryggman sai runsaasti tehtäviä. Hän piirsi kouluja, sairaaloita, voimalaitoksia ja huviloita. Nämä rakennukset tummahkoksi rapattuine julkisivuineen ja harjakattoineen muistuttavat samanaikaista ruotsalaista arkkitehtuuria.

Bryggmanin viimeisiin töihin kuului sodassa pommitetun Turun keskiaikaisen linnan restaurointi. Hän palautti linnan entiseen asuunsa ja antoi oman aikakautensa leiman niihin osiin, jotka ovat kongressi- ja ravintolakäytössä.

Bryggmanille myönnettiin professorin arvonimi 1948. Vuonna 1954 hänet kutsuttiin Tanskan Kuninkaallisen Taideakatemian jäseneksi ja 1955 Ruotsin Kuninkaallisen Taideakatemian jäseneksi.

* * *

Carin Bryggman lahjoitti isänsä piirustusarkiston Arkkitehtuurimuseolle (ent. Suomen rakennustaiteen museo) vuonna 1989.

Bryggman on aina ollut loistavan piirtäjän maineessa, ja hänen piirustuksissaan on vaivattomuutta ja helppouden tuntua. Tästä syystä oli yllättävää kuulla hänen tyttäreltään, että "Brygga" ei sittenkään piirtänyt kovin nopeasti ja vauhdilla. Hän työskenteli päinvastoin hitaasti ja koko ajan harkiten. Bryggmanille on tyypillistä lyhyin edestakaisin kynänvedoin ja liidun lappeella aikaansaatu pinta. Carin-tyttären mukaan Bryggman toisti mielellään sanontaa "kun piirtää hyvin, niin kaikki käy helpommin".

Bryggman-kokoelma sisältää mm. Turun Messujen luonnokset, Paraisten siunauskappelin piirustukset sekä useita varhaisia kilpailuehdotuksia, mm. mielenkiintoisia luonnoksia Imatran voimalaitoksesta, Vierumäen urheiluopistosta, Helsingin Tehtaanpuiston kirkosta ja Tampereen asemakilpailusta. Myös Turun Ylösnousemuskappelin piirustukset sisältyvät kokoelmaan. Piirustusten määrä on laskettava useissa tuhansissa, ja voi sanoa, että kyseessä on museon tähänastisen historian hienoin yksittäinen kokoelma.