Takaisin arkkitehteihin »

P.E. Blomstedt
1.8.1900, Jyväskylä - 3.11.1935, Helsinki

Pauli Ernesti Blomstedt kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1918 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1922. Valmistumisensa jälkeen Blomstedt työskenteli useissa eri arkkitehtitoimistoissa mm. Armas Lindgrenin ja Bertel Jungin avustajana sekä Helsingin kaupungin rakennuskonttorissa. 1926 hän perusti oman toimiston vaimonsa Märta Blomstedtin kanssa. Vuosina 1924–30 Pauli Blomstedt teki useita opintomatkoja Keski- ja Etelä-Eurooppaan: Italiaan, Saksaan, Ranskaan, Sveitsiin, Monte Carloon, Itävaltaan ja Unkariin.

Blomstedt kirjoitti tutkielmia ja artikkeleita asemakaavoituksesta ja rakennustaiteen eri aloilta ammatti- ja päivälehtiin. Yksi hänen laajimmista artikkelisarjoistaan käsitteli Helsingin keskustaa ja sen laajenemismahdollisuuksia. Hän suunnitteli muun muassa kanavareittiä kaupungin ympäri. Hän oivalsi Helsingin mahdollisuudet "meren kaupunkina". Tätä ajatusta ei aikanaan ymmärretty, vaan päin vastoin esitettiin keskeisen vesielementin, Töölönlahden, täyttämistä. Taitavasti perustellulla kannanotolla Blomstedt pelasti tämän tärkeän viheralueen.

Blomstedt seurasi tiiviisti kansainvälistä kehitystä, ja vaikka hänen uransa jäi lyhyeksi ehti hänen arkkitehtuurinsa käydä läpi useita eri vaiheita. Blomstedtin 1920-luvun päätyöt, Helsinkiin rakennetut pankkirakennukset Liittopankki ja Helsingin Suomalainen Säästöpankki, edustavat klassismia. Aidon funktionalistisia ovat Kotkan Suomalainen Säästöpankki ja sodassa tuhoutunut ravintola-hotelli Pohjanhovi Rovaniemellä. Ekspressiivisempää suuntausta edustavat puolestaan toteutumaton suunnitelma Helsingin Kansanteatteriksi sekä 1938 valmistunut Kannonkosken kirkko. Blomstedtin suunnittelemat teräsputkihuonekalut olivat aikanaan huippumoderneja ja ovat nykyään suosittua keräilytavaraa.

1920–30-luvun taitteessa Blomstedt otti osaa lähes kaikkiin tärkeisiin arkkitehtuurikilpailuihin, mutta hänen ehdotuksensa olivat liian moderneja ja utopistisia toteutuakseen aikanaan. Esimerkkinä mainittakoon Temppeliaukion vuonna 1933 pidetty kirkkokilpailu, jossa hänen ehdotuksensa yllättävän paljon muistuttaa lähes neljäkymmentä vuotta myöhemmin toteutettua Timo ja Tuomo Suomalaisen kallion sisään louhittua ratkaisua.

* * *

P.E. Blomstedtin muistonäyttelyn yhteydessä 1972 Arkkitehtuurimuseon kokoelmiin saatiin n. 450 piirustusta käsittävä kokonaisuus.


1920-luvulla tehdyissä piirustuksissa klassismi on saanut jyhkeän ja pateettisen ilmaisun. P.E. Blomstedtin kädenjälki on voimakasilmeistä, piirustukset on usein tehty paksulla tussilla. Tukevaa, jopa ylettömän jämäkkää klassismia doorilaiseen tai toskanalaiseen tyyliin nähdään etenkin hänen suojeluskuntataloehdotuksissaan, niin Hämeenlinnaan kuin hänen kotikaupunkiinsa Jyväskylään. Musta ja kulta ovat suosiossa, koristeaiheet on maalattu paksulla kultavärillä, joka käytännössä tarkoitti tummaa messinkipintaa tai kuparia. Suosikkiväri oli mukana jopa matkaluonnoksissa. Välimeren vuorten rinteiden teräväreunaiset agavet ovat kullanvärisiä, kuten "Näkymä Monte Carlosta" osoittaa.


1920-luvun puolivälissä P.E. Blomstedt työskenteli Helsingin kaupungin rakennuskonttorissa, jossa suunniteltiin asuintaloja Mäkelänkadun varrelle ja myös Helsingin Suomenkielistä Työväenopistoa. Työt allekirjoitti silloinen kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher. Näissä töissä näkyy jo rakennusten pintakäsittelyssä se vähäeleinen klassismi, josta ei ollut pitkä matka funktionalismiin. Siirtyminen funktionalismiin rakenteiden suunnittelussa ei käynyt aivan yhtä vaivattomasti. Siirtymävaiheesta on olemassa todella vauhdikkaita esityksiä, esimerkkinä P.E. Blomstedtin Kotkan kaupungintalon kilpailuehdotus "Ruotsinsalmi", joka on kuin valtava panssarilaiva korkeine tähystystorneineen ja signaalilippuineen.

Helsingin Kansanteatterisuunnitelmaa varten Blomstedt teki suuren määrän piirustuksia. Alkuun hän piirsi rakennuksen Kasarmitorille ja myöhemmin Siltasaareen. Suunnitelmaan kuuluu runsaasti perspektiiviluonnoksia, joissa teatteri on hahmoteltu yövalaistuksessa. Piirustukset on tehty valkoisella liidulla mustalle paperille, ja ajankuvaan kuuluu myös mainosvalojen loiste. Teatteri jäi vain suunnitelmaksi niinkuin moni muukin Blomstedtin hieno ajatus.

Museon kokoelmien parhaat esimerkit funkisgrafiikasta löytyvät kilpailuehdotusten joukosta. Hyviä esimerkkejä ovat Blomstedtin ehdotus "Fortissima Consiliae Tutissima" Tampereen rautatieasemakilpailussa ja "Merkurius" Lassila & Tikanojan liikerakennuskilpailussa.