Takaisin arkkitehteihin »

Albert Petrelius
21.12.1865, Sääminki - 19.8.1946, Helsinki

Albert Petrelius oli käytännön ammattilainen, joka kouluttautui järjestelmällisesti rakennusmestarioppipojasta arkkitehdiksi. Hänen nimensä muistetaan tuotteliaan Arkkitehtitoimisto Usko Nyström-Petrelius-Penttilän yhteydessä, mutta merkittävimmän työnsarkansa hän teki palovakuutusyhtiön teknillisenä tarkastajana. Tässä tehtävässä hän toimikin alan pioneerina ja monien menestyksekkäiden teknisten ratkaisujen kehittäjänä.

Albert Abraham Petrelius syntyi pienessä Säämingin kunnassa Itä-Suomessa. Hän kävi koulunsa Savonlinnassa ja päätti nelivuotisen reaalikoulun vuonna 1880. Petrelius oli kiinnostunut arkkitehtuurista, mutta reaalikoulun todistus ei vielä riittänyt Polyteknilliseen opistoon pääsemiseen. Hän muutti kuitenkin Helsinkiin ja pääsi rakennusmestari- ja piirtäjäoppilaaksi Arkkitehtitoimisto Kiseleff & Heikeliin.

Vuonna 1884 Petrelius aloitti rakennusmestariopinnot jatkaen ajoittaista työskentelyä Kiseleff & Heikelillä. Hän valmistui rakennusmestariksi 1886 ja pääsi heti Polyteknilliseen opistoon. Hän hyödynsi opiskeluaikansa tutustuen muihin opiskelijoihin ja arkkitehteihin sekä toimien aktiivisesti muun muassa Polyteknikkojen yhdistyksen hallituksessa, missä tutustui samalla tulevaan yhtiökumppaniinsa Vilho Penttilään. Petrelius työskenteli opiskeluaikanaan myös rakennusmestari J.G. Rosenbergin toimistossa, jossa teki samanaikaisesti töitä hänen toinen tuleva yhtiökumppaninsa Usko Nyström.

Petrelius kartutti kokemustaan lisää toimiessaan avustajana Gustaf Nyströmin arkkitehtuuritoimistossa. Hän pääsi ylimääräiseksi arkkitehdiksi Yleisten rakennusten ylihallitukseen, jota luotsasi tuolloin suomenkielisten arkkitehtuurin puolestapuhuja, fennomaani Sebastian Gripenberg. Petrelius verkostoitui suomenmielisiin kulttuuripiireihin myös piirtäessään vuonna 1891 huvilapiirustukset kirjallisuudentutkija Valfrid Vaseniukselle. Eläintarhaan valmistuneen huvilan luonnokset oli nimittäin laatinut toinen fennomaaniarkkitehti, Onni Törnqvist (myöh. Tarjanne).

Nuori arkkitehti oli luonteeltaan ahkera ja perusteellinen. Hän täydensi opintojaan vielä Aleksanterin yliopistossa, missä suoritti piirustusopettajan tutkinnon vuonna 1891. Huolimatta siitä, että hänen vaimonsa oli viimeisillään raskaana, matkusti hän saman vuoden syksyllä Berliiniin opiskelemaan monien muiden suomalaisten tavoin arvostettuun Charlottenburgin Kuninkaalliseen teknilliseen korkeakouluun.

Petrelius opiskeli Saksassa kaksi lukukautta, toimi samanaikaisesti avustajana kahdessa arkkitehtitoimistossa ja solmi monia uraansa suotuisasti vaikuttaneita kansainvälisiä suhteita. Samalla hän seurasi intensiivisesti kotimaan kulttuurikenttää kirjeenvaihtoa käyden ja sanomalehtiä lukien. Vielä Saksassa oleskellessaan hän tuli valituksi Taideteollisuuslehden päätoimittajaksi ja muutti takaisin Suomeen toimitustyönsä sekä perheensä luokse.

Kaksi vuotta kestäneen päätoimittajan työnsä rinnalla hän aloitti teknillisen tarkastajan työt suomenkielisten ylläpitämän Palovakuutus-Osakeyhtiö Pohjolan palveluksessa. Hän oli alan uranuurtaja keskittyessään paloturvallisten rakennusmateriaalien puolesta puhumiseen ja taistellessaan esimerkiksi pärekattoja vastaan. Hän toimi yhtiössä myös muissa tehtävissä ja yleni myöhemmin Pohjolan teknillisen osaston päälliköksi. Koska 42-vuotinen ura palovakuutusyhtiön palveluksessa vei valtaosan arkkitehdin ajasta, hän signeerasi Usko Nyströmin ja Vilho Penttilän kanssa omistamansa toimiston piirustuksia vain harvoin.

Arkkitehtikolmikko Nyström, Petrelius & Penttilän yhteinen toimisto perustettiin keväällä 1895, kun arkkitehdit saivat mittavan toimeksiannon lakitieteen kandidaatti Anton Wuoriselta. Kolmikko oli tuntenut toisensa jo opiskeluajoilta, mutta toimitustyö Suomen Teollisuuslehden parissa liitti toverukset lujemmin yhteen. Heidän Wuoriselle suunnittelemansa suuri kerrostalo ei jäänyt toiminta-aikana rariteetiksi, vaan arkkitehdit tunnetaan lukuisista Helsinkiin suunnittelemistaan kansallisromanttisista asuinkerrostaloista. He osallistuivat yhdessä myös useisiin arkkitehtuurikilpailuihin ja suunnittelivat liudan liike-, tuotanto- ja sakraalirakennuksia.

Petrelius toteutti lukuisia ulkomaanmatkoja ja matkusti moniin kansainvälisiin näyttelyihin. Matkansa hän teki tavallisimmin matkoina palovakuutusyhtiön virkansa nimissä. Yhteisen toimiston työpanos lienee Petreliuksen kohdalla ollut rakennustekninen – rakennusalan monipuolinen ja käytännönläheinen osaaja kehitti uransa aikana useita uusia ratkaisuja rakennusteknisiin ongelmiin, joista mainittakoon lämmön vaikutuksesta automaattisesti sulkeutuva palo-ovi.

Albert Petrelius arvosti luontoa ja puutarhanhoitoa. Hän asui perheineen vuodesta 1900 elämänsä loppuun saakka silloisessa Malmin taajaväkisessä yhdyskunnassa lähellä Helsinkiä ja oli aktiivisesti mukana kunnallisessa yhteistoiminnassa paitsi luottamustehtäviensä, myös vieraanvaraisen ja avuliaan luonteensa kautta. Hän piti kotonaan kutsuja esimerkiksi kesäisen kisailun ja täysvegetaaristen päivällisten merkeissä. Petrelius harrasti ampumista, johon hän omistautui samalla antaumuksella kuin työhönsä. Hän voitti useita ampumisen Suomen mestaruuksia.

* * *

Arkkitehtuurimuseolla on Albert Petreliuksen omia piirustuksia vain pari ja Arkkitehtitoimisto Usko Nyström-Petrelius-Penttilän piirustuksia muutama.