Takaisin arkkitehteihin »

Elias Paalanen
17.4.1884, Tampere - 12.6.1967,

Elias Wilhelm Paalanen kasvoi Tampereella kansakouluopettajan perheessä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen reaalilyseosta vuonna 1903 ja kirjautui arkkitehtuurin opiskelijaksi Suomen Polyteknilliseen opistoon Helsingissä. Tuon aikainen tiivis arkkitehtikoulutus painotti runsaasti arkkitehtuurin historian tuntemusta. Paalasen tiedettiin olleen tunnollinen muistiinpanojen laatija, ja ahkera opiskelija jatkoi arkkitehtuuritietämyksensä syventämistä vielä valmistumisensa jälkeenkin. Hän valmistui arkkitehdiksi vuonna 1908.

Valmistuttuaan Paalanen syvensi parin vuoden ajan tietojaan toimien eri arkkitehtitoimistojen palkollisena Helsingissä. Hän teki oppimistarkoituksessa myös lukuisia matkoja Euroopan arkkitehtuurikeskuksiin, joissa tutustui sikäläiseen rakennustaiteeseen. Hän matkusti Espanjaan, Italiaan, Hollantiin Belgiaan, Saksaan, Itävaltaan ja Ranskaan vuosina 1911 ja 1912. Pohjoismaiseen tapaan hän otti mallia esimerkiksi italialaisesta profaaniarkkitehtuurista.

Vuonna 1913 Paalanen perusti oman arkkitehtitoimiston Helsinkiin. Hänen uransa arkkitehtoninen painopiste sijoittui kuitenkin seuraavan vuosikymmenen loppupuolelle, kun maassa elettiin taloudellista nousukautta, ja rakennustoiminta oli vilkasta. Paalanen suunnitteli oman toimistonsa nimissä ja hoiti uransa aikana monia vastuullisia virkoja. Näissä viroissa hän suunnitteli muun muassa monia pääkaupunkiseudun asuinkerrostaloja.

Elias Paalasella oli kolme vuotta nuorempi veli Martti Paalanen, joka valmistui niin ikään arkkitehdiksi vuonna 1914. Vuonna 1917 veljekset perustivat yhteisen toimiston, joka toimi vuoteen 1923 saakka. Samanaikaisesti Elias Paalanen hoiti kuitenkin virkatehtäviä. Hän oli laatinut vuonna 1916 tyyppipiirustuksia Suomen osuuskauppojen keskusosuuskunnan liikerakennuksia varten, ja seuraavana vuonna hänet palkattiin SOK:n rakennustoimiston hoitajaksi. Tässä tehtävässä Paalanen työskenteli vuosina 1917-1918 ja suunnitteli tuona aikana esimerkiksi SOK:n Haapakosken asuntoalueen (1917).

Paalanen ansioitui tyyppipiirustusten tekijänä myös asuinarkkitehtuurissa. Hän toimi sosiaalihallinnon ja myöhemmin sosiaaliministeriön asuntoasiain asiantuntijana 1920-1934. Paalasen maanlaajuiseen levitykseen päässeet omakotitaloista laatimansa tyyppipiirustukset olivat varhaisimmat tyyppiomakotitalojen julkaisut. Piirustuksia levitettiin ruskokopioina ja vuonna 1922 sosiaaliministeriö julkaisi niiden pohjalta yksitoista tyyppitalopiirustusta käsittävän vihkon Pienasuntojen tyyppipiirustuksia. Mallipiirustuksia käsittäneestä vihkosta julkaistiin ministeriön toimesta laajennettu painos 1924 sekä uusi kokoelma 1935.

Paalanen kehitti myös puurakennustekniikkaa ja suunnitteli puurakenteisia pientaloja 1930-luvulla esimerkiksi Helsingin Käpylään. Hänen menestyksellä aloittamansa koottavien mökkien kehittämisprojektinsa tyrehtyi kuitenkin 1930-luvun talouslamaan. Elementtitekniikan soveltamisessa hän saavutti myös kansainvälistä huomiota. Hän voitti ensimmäiset palkinnot Barcelonan ja Antwerpenin maailmannäyttelyistä 1929 ja 1939 tehdasmaisesti valmistettujen tropiikkitalojen piirustuksillaan.

Elias Paalasen arkkitehtuuri oli vähäeleistä, selkeää ja tyylikästä, pääpiirteiltään 1920-luvun klassisismia. Hän käytti säästeliäästi klassisia koristeaiheita ja otti suunnittelussaan huomioon myös kaupunkikuvan yhtenäisyyden. Esimerkiksi hänen tunnetuin työnsä Hämäläisten talo Helsingissä valmistui vuonna 1931. Vaikka sen punatiilisistä julkisivuista oli löydettävissä jo funktionalismin yksinkertaisuutta, oli sen arkkitehtuuri kuitenkin klassisistista toisin kuin hänen suunnittelemassaan viereiselle tontille vuonna 1955 valmistuneessa Rautatiekirjakauppa Oy:n pääkonttorissa. Vaikka rakennusten julkisivuissa voi nähdä arkkitehdin tyylin kehittymisen, huomioi suunnittelija kuitenkin korttelin tasapainoisuuden ja umpikorttelin yhteneväisyyden esimerkiksi räystäslistat toisiinsa sopeuttamalla. Olemassa olevaan arkkitehtuuriin sopeuttamista hän sai pohtia myös esimerkiksi laatiessaan Arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarisen suunnitteleman kansallisromanttisen Pohjolan talon laajennussuunnitelmat 1920-1930-luvuilla.

Paalasen uraan mahtui myös monia muita vastuullisia virkoja ja luottamustehtäviä. Hän toimi Helsingin kiinteistötoimiston tonttiosaston avustavana johtajana 1934-1938, Maatalousseurojen Keskusliiton jälleenrakennusvaliokunnan palveluksessa 1942-1945 sekä erikoistehtävässä hävitetyn itärajan jälleenrakennusvalvonnassa Ilomantsista Petsamoon. Hän oli myös Muinaistieteellisen toimikunnan arkkitehti 1948-1951 ja Viipurin kaupungin arvioimislautakunnan tarkastaja 1942. Hänen luottamustehtävistään mainittakoon osallistuminen Valtion virkatalojen keskuskomissioon vuosina 1917-1918 sekä Suomalaisen Säästöpankin hallituksen jäsenyys 1928-1931.

Katso myös Martti Paalanen.

* * *

Arkkitehtuurimuseolla (ent. Suomen rakennustaiteen museo) on kokoelmissaan muutama Elias Paalasen piirustus. Suppea kokoelma saatiin lahjoituksena perikunnalta vuonna 1995.