Takaisin arkkitehteihin »

Toivo Paatela
3.10.1890, Helsingin pitäjä - 14.8.1962,

Toivo Paatela tuli tunnetuksi erityisesti julkisten laitosrakennusten suunnittelijana. Uransa alkuvaiheilla hän suunnitteli runsaasti yhteistyössä arkkitehtiveljensä Jussi Paatelan kanssa ja loi myöhemmin kunnioitettavan uran omassa toimistossaan.

Jalo Toivo Paatela (ent. Pavén) syntyi Helsingin pitäjässä perheeseen, jonka isä oli ammatiltaan seppä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta reaalilyseosta vuonna 1910 ja kirjautui isoveljensä jalanjälkiä seuraten Teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan arkkitehtuuria. Poliittisesti levottomista oloista huolimatta hän valmistui arkkitehdiksi vuonna 1914. Myös isoveli Jussi Paatela oli valmistunut arkkitehdiksi vuonna 1911, ja seuraavalla vuosikymmenellä veljekset nousivatkin maan merkittävimpien arkkitehtien joukkoon yhteisen toimistonsa nimissä suunnittelemallaan arkkitehtuurilla.

Arkkitehdeille tyypilliseen tapaan myös Toivo Paatela teki lukuisia opintomatkoja, jotka suuntautuivat Skandinavian maihin, Saksaan, Belgiaan, Hollantiin, Ranskaan, Sveitsiin ja Italiaan. Hänen matkojaan tuettiin monin stipendein, joita hänelle myönsi Teknillisen korkeakoulun Frans Sjöströmin rahasto, Valtion arkkitehtuurilautakunta (1922), Kordelinin säätiö (1932) ja Helsingin yliopisto (1933 ja 1938). Eri vuosikymmenillä toteuttamillaan matkoilla Paatela tutustui ulkomaiseen arkkitehtuuriin, joka oli eri puolilla maailmaa siirtymässä hyvää vauhtia kohti funktionalismin pelkistetympää muotokieltä. Klassisististen piirteiden karsiutuminen ja muodon yksinkertaistuminen näkyi myös Toivo Paatelan suunnittelussa siirryttäessä 1920-luvulta 1930- ja 1940-luvuille.

Arkkitehtien Jussi ja Toivo Paatela yhteinen toimisto toimi vuosina 1919-1929. Tuona aikana veljekset tunnettiin aktiivisina arkkitehtuurikilpailuihin osallistujina ja ahkerina suunnittelijoina, jotka työskentelivät toimistossaan iltaisin ja öisin hoitaessaan päiväsaikaan vastuullisia valtion virkatehtäviään. Talouskasvun vauhdittamassa maassa arkkitehtien työtä värittivät monet yhteiskunnalliset ongelmat, jotka vaikuttivat myös julkiseen rakentamiseen. Arkkitehtien suuria työllistäjiä olivat yksityisten tilaajien ohella nyt myös kunnat ja valtio.

Paateloiden toimistossa työskenteli osakkaiden lisäksi myös muutama ulkopuolinen arkkitehti. Monet toimiston merkittävimmät työt olivat voitokkaiden arkkitehtuurikilpailujen aikaansaannosta. Jussi ja Toivo Paatelan yhdessä suunnittelemia rakennuksia olivat 1920-luvulla muun muassa Tampereen kaupunginkirjasto (1925), Helsingin yliopiston anatomian laitos (1928) ja Atlaspankki (1929) Helsingin Mikonkadulla. Jo yhteisen toimiston aikoina klassisistiset piirteet alkoivat vähetä rakennusten dekoraatioista, joskin veljesten yhteiset suunnitelmat olivat yhä pääasiassa 1920-luvun klassisismin edustavia esimerkkejä.

Vuonna 1926 järjestettiin Helsingin yliopiston anatomian laitoksen kilpailu, jossa Jussi ja Toivo Paatela voittivat ensimmäisen palkinnon. Suunnittelutehtävä oli vaativa, sillä rakennukseen tuli sijoittaa monenlaisia eri toimintoja ja se sijaitsi kulmatontilla Siltavuorenpenkereen ja Oikokadun risteyksessä Helsingin Kruununhaassa. Neliömäinen valopihan ympärille rakennettu kolmikerroksinen rakennus onnistui kuitenkin asettumaan kortteliin, joka on sittemmin rakennettu aiemmin tarkoitettua huomattavasti tiiviimmäksi. Anatomian laitoksen rakennusvaiheessa työn valvonta ja yksityiskohtien hiominen jäi pääasiassa Toivo Paatelan osaksi. Rakennus oli Paateloitten sukuhistoriassa merkittävä siksikin, että perheen kolmas poika, arkkitehtien veli Oskari Paatela maalasi freskot länsisiiven alakerrassa sijainneeseen kappeliin. Rakennuksen dekoraatioista vastasivat taiteilijat Gunnar Finne ja Bruno Tuukkanen, joista edellä mainittu teki veistoskoristelut myös muun muassa veljesten suunnittelemaan Atlaspankin rakennukseen.

Toivo Paatela perusti oman toimistonsa vuonna 1929. Hänen veljensä alkoi menestyä sairaala-arkkitehtuurin asiantuntijana, kun taas Toivo Paatela keskittyi tahollaan liikearkkitehtuuriin; oman toimistonsa nimissä hän suunnitteli enää yhden sairaalarakennuksen. Arkkitehtitoimisto Toivo Paatelan merkittävimpiin töihin lukeutuivat esimerkiksi Osuuskuntien Keskuslainarahasto Oy:n (O.K.O.) asuin- ja liiketalo (1932) Helsingin Runeberginkadun ja Arkadiankadun kulmassa, Kosken Tl. kirkko (1935) sekä Savo-Karjalan Tukkuliikkeen (1938) liiketalo Viipurissa. Paatela suunnitteli myös monia muita liike-, asuin- ja kirkkorakennuksia ympäri maata. Vaikka hänen arkkitehtuurinsa pelkistyi vuosien mittaan; hän suosi Atlaspankin tavoin paljasta punatiilipintaa leikittelevine muurauskuvioineen vielä myöhemmilläkin vuosikymmenillä.

Toivo Paatelan myöhäisemmästä arkkitehtuurista mielenkiintoinen esimerkki on vuonna 1940 valmistunut Maakauppiaitten Oy:n ja Kauppiaitten Keskuskunnan liikerakennus, nykyinen Keskon pääkonttori Helsingin Katajanokalla. Rakennus on suuri ja virtaviivainen, ja Atlaspankin ja O.K.O.:n pääkonttorin tavoin sijaitsee kahden merkittävän kadun risteyksessä. Konttori-, varasto- ja tehdastiloja käsittänyt rakennus omaa monia erityispiirteitä, jotka lisäävät kohteen rakennustaiteellista arvoa. Massiivisen julkisivun lisäksi tällaisia ovat muun muassa varastotilojen sienipilarit.

Keskon pääkonttorin Satamakadun puoleinen julkisivu kaarevine ulkokulmineen ja kuudessa rivissä rytmikkäästi seisovine kapeine ruutuikkunoineen on ilmeeltään Kruunuvuorenkadun puolen ehdotonta nauhaikkunarivistöä pehmeämpi ja edustuksellisempi. Kruunuvuorenkadun puoli edustaakin tyylillisesti jo Satamakadun puolta kehittyneempää funktionalismia. Katujen kulmaan sijoittuva, piipun ja poistoilmahormien yhteyteen suunniteltu vertikaalikorostus toimii kahden katujulkisivun jakajana. Rakennuksen julkisivumateriaaliksi valittiin tumma tiili, joka oli paitsi esteettinen, myös käytännöllinen satama-alueella nopeasti tapahtuvan nokeutumisen vuoksi.

Veljensä tavoin Toivo Paatela ansioitui nuorempien arkkitehtisukupolvien kouluttajana. Hän toimi huoneenrakennusopin erikoisopettajana Teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1948-1952. Jussi ja Toivo Paatelan vuonna 1919 perustama arkkitehtitoimisto oli ensimmäinen Paateloiden toimisto, muttei viimeinen. Myös Toivo Paatelan kaksi veljenpoikaa ryhtyivät aikanaan arkkitehdeiksi ja suvun suunnittelutoiminta jatkuu tänä päivänä nimellä Paatela-Paatela & Co.

Katso myös Jussi Paatela.

* * *

Arkkitehtuurimuseolla ei ole Toivo Paatelan piirustuskokoelmaa.