Takaisin arkkitehteihin »

Olavi Sortta
23.12.1896, Turku - 30.3.1968,

Israel Olavi Sortta (ent. Sahlbom) syntyi Turussa käsityöläisperheeseen. Isän harjoittama nahkurimestarin ammatti ei kutsunut poikaa, vaan kirjoitettuaan ylioppilaaksi Turun suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1916, hän lähti opiskelemaan arkkitehtuuria. Sortan opintotaustasta muodostui erittäin vakuuttava. Hän sai suunnitteluunsa kansainvälistä perspektiiviä opiskellessaan Hannoverin teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1919-1920, minkä jälkeen hän oli muutaman vuoden työelämässä useiden nimekkäiden arkkitehtien toimistoissa. Sortta suoritti lopulta diplomiarkkitehdin tutkinnon Helsingin teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolta vuonna 1932. Vuonna 1935 hän haki oppia vielä Italiasta, Saksasta ja Ranskasta.

Määrätietoinen opiskelu palkittiin hyvillä työsuhteilla ja mittavalla arkkitehdin uralla. Vuosina 1920-1929 hän sai työnantajiltaan kuten Martti Välikankaalta, Kaarlo Borgilta, Erik Bryggmanilta, Ilmari Ahoselta ja Yrjö Lindegreniltä käytännön opastusta arkkitehdin työhön ennen diplomitutkintonsa valmistumista. Ahkeruus palkittiin myöhemmin korkeilla arkkitehdin viroilla puolustusministeriössä ja rakennushallituksessa. Sortta ehti työskennellä arkkitehtina puolustusministeriön rakennusosastolla yhteensä kaksikymmentä vuotta (1929-1949) ja pääsi tuona aikana osallistumaan monen valtakunnallisesti merkittävän rakennuksen suunnitteluun. Hän oli mukana suunnittelemassa muun muassa Viipurin ja Tilkan sotilassairaaloita sekä Maasotakoulun uudisrakennusta. Vuodesta 1949 hän toimi Rakennushallituksen yliarkkitehtina ja oli Seminaarien rakennustoimikunnan johtajana vuodesta 1953 lähtien.

Sortta toimi myös yksityisenä arkkitehtina. Hän osallistui useisiin arkkitehtuurikilpailuihin ja pääsi niissä monesti palkintoluokkaan. Hän laati suunnitelmat esimerkiksi Temppelinaukion kirkkokilpailun ensimmäiseen vaiheeseen vuonna 1933, missä hänen ehdotuksensa lunastettiin. Samoihin aikoihin menestyvälle arkkitehdille myönnettiin Kordelinin (1932) ja valtion (1933) apurahat.

Sortan yksityisarkkitehtina laatimista suunnitelmista maininnan ansaitsevat esimerkiksi Helsingin sokeainyhdistyksen talo ja Invalidien ammattioppilaitos Espoon Westendissä. Yhdessä Frans August Virran kanssa hän suunnitteli vuokrataloja Helsinkiin. Hänet muistetaan myös erityisesti Helsingin Lastenlinnan arkkitehtina. Lastenlinnan funktionalistisen, mutta dekoratiivisesti rapatun sairaalarakennuksen Sortta suunnitteli yhdessä arkkitehtien Elsi Borg ja Otto Flodin kanssa. Suunnittelutyöryhmään kuului alunperin myös Kaarlo Borg, joka kuitenkin menehtyi projektin ollessa vielä pahasti kesken.

Olavi Sortan uraan liittyi lukuisa määrä kunniakkaita tehtäviä. Hän ansioitui koulurakennusten suunnittelijana ja kuului kansakoulunopettajien valmistuslaitoksen rakennussuunnittelukomiteaan, koulurakennuskomiteaan, Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun rakennustoimikuntaan sekä Seminaarien rakennustöiden keskustoimikuntaan. Hän oli myös Suomen teknillisen seuran ja Suomen arkkitehtiliiton jäsen.

* * *

Arkkitehtuurimuseo (ent. Suomen rakennustaiteen museo) osti Olavi Sortan piirustuskokoelman vuonna 1995. Kokoelma koostuu lähinnä Sortan laatimista kilpailuehdotuksista ja koulutöistä. Mukana on jonkin verran myös originaalipiirustuksia ja kopioita toteutuneista suunnitelmista. Sortan kokoelman oston yhteydessä museoon tuli samalla monien muiden arkkitehtien opiskeluajan piirustuksia.